My personal view of integral life

Maitotuotteiden laatuerot sekä maidon aiheuttamat terveydelliset ongelmat: analyysi evolutionaarisesta näkökulmasta.

 

Evoluutio ja maitotuotteiden maihinnousu

(päivitetty sisällön ja viitteiden osalta 3.10.2014) 

Maito ja maitotuotteet ovat yksi niin sanotuista neoliittisista ravintoaineista viljojen, kasviöljyjen ja palkokasvien lisäksi. Lehmän maitoa on juotu muutama tuhat vuotta ihmisrodun historiassa (vrt. 200000 vuotta Homo Sapiens ja 2.5 miljoona vuotta ihmisen esi-isät). Maidolla tässä tarkoitan pääasiassa lehmän maitoa ja siitä johdettuja “tuotteita”. Ainoastaan 333 ihmissukupolvea on käyttänyt maitotuotteita, mikä on evoluutionäkökulmasta yhtä lyhyt aika kuin on yksi sekunti vuorokaudessa. Toisaalta nykyinen maatalouskulttuurimme on tehnyt voimakkaalla prosessoinnillaan maidosta tuotteen, joka on kuin haamu siitä mitä maito on aikanaan ollut vapaasti kasvaneesta lehmästä vastalypsettynä. Maidon homogenointi ja muu käsittely tuhoaa suuren osan terveyttä hyödyttävistä ainesosista ja ihmisille tarjotaan pikemminkin valkoista vettä muistuttavaa juomaa terveysvaikutteisena.

Hiljattain julkaistu ja suomennettu kirja, “Vallankumouksellinen Maito” (Fredrik Colting, 2012) käsittelee aihetta tarkasti. Käsittelemättömässä maidossa on jäljellä nämä hyödylliset ainesosat (mm. vitamiinit, entsyymit, rasvahapot, bakteerit). Tämä artikkeli tarkastelee aihetta kriittisesti erityisesti nykyaikana tarjotun maitotuotteiden ja näiden mahdollisten terveyshaittojen näkökulmasta.

Agressiivisten mainoskampanjoiden, maitoteollisuuden ja muun hypen vuoksi lehmänmaidosta on tullut ihmisten perusravintoa. Tutkimusten mukaan jopa 10% energiasta saadaan maidosta Yhdysvalloissa. Frank Oski, M.D., kirjoitti jo vuonna 1977 kirjassaan “Don’t Drink Your Milk” seuraavasti:
“Fakta on se, että lehmän maidon juominen on liitetty raudanpuuteanemiaan vastasyntyneillä sekä lapsilla sekä maito aiheuttaa mm. vatsakramppeja ja ripulia suurimmassa osassa maapallon väestöstä. Monimuotoiset allergiat ovat myös maidon juomisen syynä; lisäksi on esitetty, että maidolla on myös rooli ateroskleroosin ja sydänkohtausten esiintymisessä… Mikään muu nisäkäslaji (paitsi ihminen) ei käytä maitoa imetysajan jälkeen. Vasikat kukoistavat lehmän maidolla. Lehmän maito on vasikoille.”

Evolutionaarisesta näkökulmasta katsottuna maidon juomista ei olisi ikinä pitänyt aloittaakaan; sen ei ole ollut tarkoitus ravita ihmistä missään olosuhteessa. Maito (saman nisäkäslajin) yleisesti kasvattaa jälkeläisen nopeasti isokokoiseksi sekä kehittää immuunisysteemiä ja estää sairauksia erilaisten hormonien ja peptidien siirtyessä verenkiertoon. Tämä nerokas systeemi on evoluution tulosta, jossa heikoista poikasista tulee nopeasti vahvoja nuorukaisia.

Suurin osa (65 %) ihmisistä maapallolla saavat jonkinlaisia oireita maidosta: ilmavaivoja, turvotuksia, ruuansulatusongelmia. Yleisimmin tämä aiheutuu laktoosin (maitosokerin) sietämättömyydestä sen vuoksi, etteivät ihmiset kykene tuottamaan laktoosia pilkkovaa entsyymiä eli laktaasia. Merkittävän poikkeuden tähän tekevät Pohjois-Eurooppalaiset (mm. Suomi). Globaalisti tarkasteltuna ihminen ei ole riittävästi ehtinyt adaptoitumaan maidon käyttämiselle ja sen vuoksi suurin osa ihmisistä saa oireita. Maito on tavallaan vieras aine keholle, jota sitten hyljitään. Muutamilla alkuperäiskansoilla tehdyillä kokeilla on havaittu, ettei näillä ole käytännössä lainkaan laktoosinsietokykyä, mikä viittaa myös siihen, ettei maito ole missään vaiheessa kuulunut heidän ravinnokseen (1).

Ongelmallinen maito

Lehmän maito sisältää noin 80 erilaista hormonia tai bioaktiivista peptidiä, joiden tehtävänä on siis kasvattaa vasikasta iso lehmä. Näihin kuuluvat muun muassa insuliini, IGF-1, betaselluliini, kasvuhormoni, estrogeenit, progesteroni, testosteroni, somatostatiini, relaksiini, prolaktiini, laktoferriini, immunoglobuliinit, kaseiinit, kasomorphiinit, kasokiinit ym. Vaikka nykyajan maito onkin pastöroitua ja homogenoitua, monet hormoneista ja bioaktiivisista peptideistä säilyvät maidossa.

Tuottaakseen ihmiselle haittaa, täytyy näiden ainesosien päästä suolistomme tiiviiden liitosten läpi verenkiertoon. Terveessä suolistossa tämän ei pitäisi olla ongelma, mutta esimerkiksi vuotavan suolen oireyhtymää (suoliston läpäisevyys on lisääntynyt) sairastavilla ongelma on merkittävä (vuotavaa suolta voi sairastaa hyvin merkittävä osa ihmisistä tästä tietämättään). Vieraat lehmän maidon ainesosat (alfa- ja beta-kaseiini, kasomorfiini, butyrofiliini) tunnistetaan veressä immuunijärjestelmän kautta vieraiksi aineiksi ja tämä aiheuttaa vasta-ainereaktion. Nämä taas liittyvät myöhemmässä vaiheessa allergian ja autoimmuunireaktioiden syntymiseen. Yliherkkyys maidolle liittyy myös oleellisesti keliakiaan, millä on vahva yhteys vuotavan suolen oireyhtymän syntyyn. (17)

Ruokakaupasta ostettava maito on yleisesti hyvin heikkoa ravintoa ihmiselle, jos sitä vertaa esimerkiksi kasviksiin, mereneläviin, lihaan ja hedelmiin. Maitoa mainostetaan yleisesti hyvänä kalsiumin ja d-vitamiinin lähteenä, mutta tämäkään ei aivan pidä paikkansa. Yhdysvalloissa lasi maitoa (2.4dl) sisältää 3.6 IU:ta D-vitamiinia (eli 0.09mikrog.). Saavuttaaksesi 400IU (10mikrog.) D-vitamiinimäärän tulisi juoda 111 lasia maitoa. Nykyään moniin kotimaisiin maitovalmisteisiin on lisätty heikkolaatuista d-vitamiinia, jolla maidon d-vitamiinitaso on saatu keinotekoisesti nostettua 1mikrog/dl tasolle. Tällöin minimitason d-vitamiinin saannin osalta vaatisi 4-5 lasia (1litra) maitoa päivässä. Monille tämä d-vitamiinimäärä ei kuitenkaan riitä saavuttamaan optimaalisen d-vitamiinitason elimistössä (>80nmol/l), vaan annostukset ovat usein 10-15 kertaisia. Tämä taas tarkoittaisi maidon juonnin osalta yli kymmentä litraa vuorokaudessa.

Maito ja metaboliset sairaudet 

Dr. Sippy kirjoitti vuonna 1915 artikkelin Journal of the American Medical Associationiin (JAMA) ja ehdotti että mahahaavoja hoidettaisiin maidolla sekä kermalla. Tutkimuksessa koehenkilöt jaettiin kolmeen ryhmään: 1) Koehenkilöt, joilla on mahahaava sekä jotka seurasivat “Sippy Diet:ia, 2) Koehenkilöt, joilla on mahahaava jotka eivät seuranneet “Sippy Diet:ia” ja 3) Koehenkilöt, joilla ei todettu mahahaavaa.  Tutkimuksessa todettiin merkittävä sydänkohtausten esiintyvyys 1)-ryhmässä, kun muilla ryhmillä ei ollut lisääntynyttä sydänkohtauksen esiintyvyyttä. Mikä asiasta tekee huomattavan, on se että ero ei ollut muutamia prosentteja, vaan peräti 42%:lla 1)-ryhmän potilaista oli sydänkohtaus, mikä johti kuolemaan.

 

Useat tutkimukset osoittavat, että maidon ja rasvattomien maitotuotteiden käyttö voi olla yhteydessä sydänsairaudesta johtuviin kuolemiin (2-5). Toisaalta muutama tutkimus osoittaa että rasvaisten maitotuotteiden käyttö saattaa ehkäistä sydän- ja verisuonitaudeilta sekä sydäninfaktilta. Erityisesti maidon rasva, trans-palmitoleiinihappo, näyttäisi yhden tutkimuksen mukaan ehkäisevän lihavuutta sekä tyypin II diabeteksen syntymistä (6). Tosin tutkijat ovat arvioineet vain yhden tekijän mahdollisia vaikutuksia tässä, mutta positiiviset vaikutukset maidon rasvan osalta voivat selittyä myös CLA:n, K2-vitamiinin ja butaanihapon vaikutusten kautta.

Vuonna 2010 European Journal of Clinical Nutrition lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan 16 vuoden seuranta-aikana 25–78 vuotiailla australialaisilla oli eniten maidon rasvoja nauttivilla 69 % pienempi riski sydän- ja verisuonitautiperäiseen kuolemaan kuin vähiten maidon rasvoja nauttivilla (7). Kyseessä on kuitenkin epidemiologinen tutkimus, mistä ei voida päätellä suoraan syy-seuraussuhdetta, mutta se tukee löydöksiä, joiden mukaan maidon rasva olisi se terveydelle hyödyllinen osa maitoa.

Maito, insuliini ja tulehdus

Maidon glykeeminen indeksi on näennäisesti matala (=27), mutta insuliini-indeksi on huikean korkea (90 maidolle, rasvattomalle jugurtille 115). Vastaavasti valkoisen leivän insuliini-indeksi on 100. Dr. Hoppe suoritti vuonna 2005 tutkimuksen, jossa 24 kahdeksanvuotiasta poikaa saivat peräkkäisinä ajanjaksoina kaksi erilaista ruokavaliota: runsaasti maitotuotteita sisältävä ruokavalio tai runsaasti lihaa sisältävä ruokavalio. Runsaasti maitoa sisältävän ruokavalion aikana insuliinivaste heikkeni lähes 100 % ja viikossa kehittyi kaikille insuliiniresistenssi. Vastaavasti runsaslihaisessa ruokavaliossa insuliiniarvot eivät muuttuneet ja normaali insuliinimetabolia säilyi (8).

Joissakin tutkimuksissa (Cordain et. al.) maidon käytön on todettu aiheuttavan aknea pro-inflammatorisen vaikutuksensa vuoksi, mikä liittyy oleellisesti insuliiniresistenssin syntymiseen (vastaavasti myös muut korkeaglykeemiset ruuat liittyvät tähän) (9-10). Vastaavasti matalan GI:n ruuat ja korkeaproteiininen ruokavalio parantaa aknen oireita (11).

Liiallinen maidon käyttö lisää liman tuotantoa hengitysteissä beta-kasomorfiini-7 peptidin kautta, jota on maidossa runsaasti. Erityisesti astmaatikoilla kyseinen peptidi aiheuttaa liman tuotantoa ja voi pahentaa astman oireita (18).

Vuonna 2007 Harvardissa tehdyn meta-analyysin mukaan runsas maitotuotteiden käyttö lisää merkittävästi riskiä sairastua Parkinsonin tautiin (12). Mekanismia ei vielä tiedetä ja vaikka kyseessä on korrelaatio eikä kausaliteetti, niin voidaan pohtia mahdollista vaikutusta systeemisen inflammaation kautta. Insuliiniresistenssillä näyttää myös olevan rooli Parkinsonin taudin kehittymisessä. Meta-analyysin löydöksiä tukee Honolulu Heart Program -ohjelmasta jukaistu tutkimus, jossa seurattiin 45–68 vuotiaita miehiä (n=7500) 30 vuoden ajan. Noin puoli litraa maitoa juovilla oli 2.3-kertainen riski Parkisonin taudin kehittymisen verrattuna miehiin, jotka eivät juoneet maitoa lainkaan (13).

Hiljattain arvostetussa British Medical Journal:ssa julkaistussa laajassa ruotsalaistutkimuksessa todettiin, että runsas maidon käyttö (yli 3 lasia vuorokaudessa) voi olla yhteydessä enneaikaisen kuoleman riskiin. Samassa väestötutkimuksessa myös todettiin, ettei maidon käyttö ehkäise osteoporoosin syntymistä, vaan naisilla jopa lisää luiden murtumariskiä. Runsas maidon käyttö näyttää myös  lisäävän elimistön hiljaista tulehdustilaa ja hapetusstressiä. (27)

Liikaa kalsiumia?

Alkuperäiskansojen ruokavalioissa on keskimäärin 70% suositellusta kalsium-saannista. Tämä viittaa evolutiivisesta aspektiivista ravintosuositusten valossa merkittävään kalsiumin yliannostukseen suurella osalla ihmisistä. Maidon käyttö ja liiallinen kalsiumin saanti onkin yhdistetty terveysongelmiin, erityisesti sydämen osalta. Vuonna 2010 British Medical Journal:ssa julkaistussa meta-analyysissä Dr. Bolland löysi yhteensä 26 erillistä tutkimusta, joissa oli yli 20000 osallistujaa. Tuloksena oli, että liiallinen kalsiumin nauttiminen lisää merkittävästi sydänkohtausriskiä ja äkkikuolemia. Korkea kalsiumin saanti joko lisäravinteena tai ruokavaliosta liittyy oleellisesti ateroskleroosin kehittymiseen (14).

Vuonna 2007 Harvardissa julkaistun meta-analyysin mukaan korkealla kalsiumin saannilla ei ollut lonkkamurtumia estävää vaikutusta 170000 naisella ja 68000 miehellä. Lisäksi samassa tutkimuksessa todettiin, että lisääntynyt kalsiumin käyttö jopa lisäsi lonkkamurtumia kun analysoitiin erikseen viisi kokeellista tutkimusta aiheesta. Vuonna 2011 toistetussa meta-analyysissa todettiin, että vähäinen maidon saanti ei lisää murtumariskiä eikä korkea maidon saanti ehkäise tätä (15).

Korkea kalsiumin saanti aiheuttaa myös magnesiumin puutosta. Magnesiumin saanti on todettu useissa tutkimuksissa olevan yksi tärkeimmistä sepelvaltimotaudin ehkäisevistä tekijöistä (19). Kalsium-magnesium epäsuhta ravinnosta (liikaa kalsiumia ja liian vähän magnesiumia) lisää merkittävästi sydänkohtausriskiä sekä voi menopaussin ohittaneilla naisilla lisätä rintasyövän riskiä (20).Suomalaismiehillä tehdyssä seurantatutkimuksessa juomaveden runsaalla kalsium-pitoisuudella on yhteys sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktien kehittymiseen (21). Maidon kalsium-magnesium-suhde on 12:1, kun taas esim. vastaavasti paleo ruokavalion kalsium-magnesium-suhde on lähellä 2:1, mikä olisi terveyden kannalta optimaalisin suhde.

Maitotuotteissa on eroja

On olemassa myös täysin käsittelemättömiä maitotuotteita, mitkä ovat huomattavasti harvemmin terveydelle ongelmallisia ja terveille ihmisille voivat olla jopa terveydelle edullisia. Tähän kategoriaan kuuluu mm. raaka- eli tinkimaito sekä yleisesti käsittelemättömät hapanmaitotuotteet ja fermentoidut maitotuotteet (22). Käsittelemättömässä maidossa on itsessään laktaasientsyymiä, mikä pilkkoo laktoosin ja auttaa sokerien imeytymisessä. Moni joilla on ongelmia pastöroitujen maitotuotteiden kanssa sietävät raakamaitotuotteita hyvin. Fermentoiduista maitotuotteista erityisesti Kefiirillä on runsaasti terveyttä edistäviä vaikutuksia; probiootit ja K2-vitamiini ovat tärkeitä suoliston ja luuston terveydelle. Kefiirin probiootit voivat mm. ehkäistä eri allergioiden syntyä (16). Suomessa Kefiiriä on suhteellisen vaikea löytää, mutta sitä voi tehdä myös itse.

Maitotuotteet eroavat alkuperäisyyden ja ominaisuuksiensa osalta myös lehmän karjarodun suhteen. Yleisesti puhutaankin A1 ja A2 maidosta, mikä on nimetty eri lehmärotujen maitoproteiinien eroavuuksien perusteella. Alkuperäiskarja eli A2 maitoa tuottavat lehmät aiheuttavat huomattavasti vähemmän terveydellisiä ongelmia ja voivat olla jopa terveydelle edullisia. Sen sijaan A1 maidon proteiinit ovat yhdistetty moniin edellä mainituista sairauksista sekä viimeisten tutkimusten perusteella aiheuttavat myös suolistossa tulehdusta (23–26). Suomessa myytävästä maidosta suurin osa on A1-tyyppiä.

Vapautettu voi

Aiemmin demonisoidut kovat rasvat, johon myös voi luetaan mukaan, ovatkin saaneet vapautuksen “pannasta” viimeisten tutkimusanalyysien sekä kirjoituksien perusteella. Muun muassa Time -lehti julkaisi näyttävällä kansikuvalla pitkän artikkelin voista ja sen terveyshyödyistä ihmiselle (Ending The War on Fat).

Olemme Biohakkeri–tiimin kanssa pitäneet podcastin voista sekä kasanneet yhteen voin laatuun ja terveysvaikutuksiin liittyviä tekijöitä: http://biohakkerit.fi/2014/03/17/5-biohakkerin-podcast-voi/

Kokeile maidotonta ja viljatonta ruokavaliota

Nykyaikainen prosessointi on pilannut mahdollisesti ravinteikkaan ruoka-aineen. Toisaalta evoluutioperspektiivistä tarkasteltuna ei toisen nisäkkään maito ole ihmiselle sopivaa ravintoa. Vältä kaikkia käsiteltyjä maitotuotteita jos esimerkiksi kärsit erilaisista allergioista, kroonisista ylähengitystieinfektiosta, ylipainosta, metabolisesta oireyhtymästä, diabeteksesta, syövästä, autoimmuunisairauksista tai suolisto-ongelmista. Karsi näiden ohella ruokavaliosta pois viljatuotteet sekä palkokasvit ja tee uusi arvio 30–60vrk jälkeen. Raakamaitotuotteita sekä kefiiriä voi kokeilla tämän jakson päätteeksi ja katsoa aiheuttavatko nämä oireita. Kaikkien maitotuotteiden demonisointi onkin mielestäni ongelmallista ja kuten missä tahansa muussakin ravintoon liittyvässä asiassa on laadulla valtava merkitys.

Olli Sovijärvi, LL, Integraalinen lääketiede

Tutkimusviitteet:

1. Malmström, H. et.al. (201). High frequency of lactose intolerance in a prehistoric hunter-gatherer population in northern Europe. BMC Evolutionary Biology 10: 9.

2. Renaud, S. & de Lorgeril M. (1989). Dietary lipids and their relation to ischaemic heart disease: from epidemiology to prevention. Journal of Internal Medicine Supplement 731: 39–46.

3. Segall, J. (1994). Dietary lactose as a possible risk factor for ischaemic heart disease: review of epidemiology. International Journal of Cardiology 46 (3): 197–207.

4. Segall, J. (2002). Plausibility of dietary lactose as a coronary risk factor. Journal of Nutritional and Environmental Medicine 12: 217–229.

5. Moss M. & Freed. D. (2003). The cow and the coronary: epidemiology, biochemistry and immunology. International Journal of Cardiology  87: 203–216.

6. Mozaffarian, D. et. al. (2010). Trans-Palmitoleic Acid, Metabolic Risk Factors, and New-Onset Diabetes in U.S. Adults. Annals of Internal Medicine 12: 790–799.

7. Bonthuis, M. et. al. (2010). Dairy consumption and patterns of mortality of Australian adults. European Journal of Clinical Nutrition 64: 569–577.

8. Hoppe, C. et.al. (2005). High intakes of milk, but not meat, increase s-insulin and insulin resistance in 8-year-old boys. European Journal of Clinical Nutrition 59: 393–398.

9. Cordain, L. et.al. (2002). Acne Vulgaris: a disease of Western civilization. Archives of Dermatology 138: 1584–1590.

10. Cordain, L. (2005). Implications for the role of diet in acne. Seminars in cutaneous medicine and surgery. 24: 84–89.

11. Smith, R. et.al. (2007). A low-gylemic-load diet improves sympotms in acne vulgaris patiens: a randomized controlled trial. American Journal of Clinical Nutrition 86: 107–115.

12. Honglei, C. et.al. (2007). Consumption of dairy products and risk of Parkinson’s disease. American Journal of Epidemiology 165: 998–1006.

13. Park, M. et.al. (2005). Consumption of milk and calcium in midlife and the future risk of Parkinson disease. Neurology 64: 1047–1051.

14. Bolland, M. et.al. (2010). Effect of calcium supplements on risk of myocardial infarction and cardiovascular events: meta-analysis. British Medical Journal 341: c3691.

15. Bischoff-Ferrari, H. et.al. (2011). Milk intake and risk of hip fracture in men and women: a meta-analysis of prospective cohort studies. Journal of Bone and Mineral Research 26: 833–839.

16. Wei-Sheng, H. et.al. (2010). The Antiallergic Effect of Kefir Lactobacilli. Journal of Food Science 8: 244–252.

17. Kristjánsson, G. & Venge, P. & Hällgren, R. (2007). Mucosal reactivity to cow’s milk protein in coeliac disease. Clin Exp Immunol. 147 (3): 449–455.

18. Bartley, J. & McGlashan, S. (2010). Does milk increase mucus production? Medical Hypotheses 74 (4): 732–734.

19. Del Gobbo, L. et.al.  (2013). Circulating and dietary magnesium and risk of cardiovascular disease: a systematic review and meta-analysis of prospective studies. American Journal of Clinical Nutrition (1): 160–173 Review.

20. Sahmoun, A. & Singh, B. (2010). Does a higher ratio of serum calcium to magnesium increase the risk for postmenopausal breast cancer? Medical Hypotheses 75 (3): 315–318.

21. Kousa, A. et.al. (2006). Calcium:magnesium ratio in local groundwater and incidence of acute myocardial infarction among males in rural Finland. Environmental Health Perspectives 114 (5): 730–734.

22. http://www.dairynutrition.ca/scientific-evidence/roles-on-certain-health-conditions/fermented-milk-products-may-have-favourable-immunological-effects

23. Woodford, K. (2006). A critique of Truswell’s A2 milk review. European Journal of Clinical Nutrition 60 (3): 437–439.

24. Sodhi, M. & Mukesh, M. & Kataria, R. & Mishra, B. & Joshii, B. (2012). Milk proteins and human health: A1/A2 milk hypothesis. Indian Journal Endocrinology and Metabolism 16 (5) :856.

25. Ho, S. & Woodford, K. & Kukuljan, S. & Pal, S. (2014). Comparative effects of A1 versus A2 beta-casein on gastrointestinal measures: a blinded randomised cross-over pilot study. European Journal of Clinical Nutrition 68 (9): 994–1000.

26. Ul Haq, M. & Kapila, R. & Sharma, R. & Saliganti, V. & Kapila, S. (2014). Comparative evaluation of cow β-casein variants (A1/A2) consumption on Th2-mediated inflammatory response in mouse gut. European Journal of Nutrition 53 (4): 1039–1049.

27. Michaëlsson K. et.al. (2014). Milk intake and risk of mortality and fractures in women and men:
cohort studies. British Medical Journal 349: g6015.

About these ads

Tagged as: , , ,

Categorised in: Nutrition, paleo, Physiology, Science

53 Responses »

  1. Onko tuossa virhe kun puhutaan ensin 1)ryhmästä, sitten 2) ryhmästä:

    “Tutkimuksessa todettiin merkittävä sydänkohtausten esiintyvyys 1)-ryhmässä, kun muilla ryhmillä ei ollut lisääntynyttä sydänkohtauksen esiintyvyyttä. Mikä asiasta tekee huomattavan, on se että ero ei ollut muutamia prosentteja, vaan peräti 42%:lla 2)-ryhmän potilaista oli sydänkohtaus, mikä johti kuolemaan.”

  2. Kiitos erittäin mielenkiintoisesta ja ajatuksia herättävästä artikkelista.
    Jäin ihmettelemään tätä maidon insuliini-indeksi -asiaa. Minulla on ykköstyypin diabetes ja käytän maitotuotteita jonkun verran, lähinnä rahkaa, voita ja juustoa. Onko minulle diabeetikkona maitotuotteista jotenkin enemmän haittaa? Diabeetikoille ei puhuta tällaisesta insuliini-indeksi asiasta yhtään mitään ja merkitystä on pelkästään sillä kuinka paljon ruuassa on hiilihydraatteja, josta sitten lasketaan paljonko pistetään. Voisitko kenties kertoa tästä insuliini-indeksi -asiasta lyhyesti vielä lisää? Olisin kiitollinen.

    • Hei. Yleisesti olen lopettanut diabeetikkopotilailtani AINA kaikki maitotuotteet juurikin tämän insuliini-tekijän sekä tulehdusta aiheuttavien tekijöiden vuoksi. Kaseiini (maidon proteiini) on myös herkästi autoimmuunisairauksia pahentava tekijä yhdessä gluteenin kanssa; tyypin I diabetes on aina autoimmuunitauti.

      Tarkemmin voit tutustua ruokavalioon osoitteessa:

      http://www.helsinkipaleo.com

  3. Löytyykö tutkimuksia joissa käsiteltäisiin vuohenmaidon vaikutuksia ihmiselle?
    Olen ymmärtänyt, että raakavuohenmaito on parempi vaihtoehto kuin lehmänmaito. Mikäli nyt maitotuotteita haluaa käyttää. Löytyykö sinulta parempaa tietoa?

    • Moi Aatu, mä en ole hirveästi kaivellut vuohenmaitoon liittyviä tutkimuksia, mutta oma käsitykseni on myös se, että olisi selkeästi parempi ja terveellisempi vaihtoehto ihmiselle. Itse ainakin syön vuohenjuustoa sekä joskus myös juon vuohen raakamaitoa.

      http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20388098

      (inflammaatioprofiililtaan näyttäisi olevan parempi kuin maito; mikä ei olekaan yllätys)

  4. Hyvä kirjoitus. Tässä pari lisäsyytä olla juomatta lehmänmaitoa.

    – Torjuu antioksidanttien imeytymistä.
    – Sisältää tyramiinia joka laukaisee päänsärkyä/migreeniä.
    – Kampylobakteeritartuntavaara.
    – Edistää verisuonten kalkkiutumista.
    – Siitä saa helposti liikaa helposti imeytyvää metioniini ja fosforia.
    – Kitkeröittää spermaa.

  5. Tohon vuohenjuustoon haluaisin kommentoida sen verran että kokeilin sitä mutta päänsärkyefekti säilyi joten sekään ei sopinut itselleni. Hyvää se kyllä oli muttei päänsäryn arvoinen.

  6. “Vuonna 2007 Harvardissa tehdyn meta-analyysin mukaan runsas maitotuotteiden käyttö lisää merkittävästi riskiä sairastua Parkinsonin tautiin (12). Mekanismia ei vielä tiedetä ja vaikka kyseessä on korrelaatio eikä kausaliteetti…..”. Paleopiireissä väheksytään punaisen lihan haitallisuuteen liittyviä tutkimuksia juurikin sen takia että näiden välillä on vain korrelaatio, mutta ei vielä varmaa mekanismia. Nyt kuitenkin kelpaa korrelaatio kun se tukee paleoteoriaa :).

    • Mekanismeiksi on esitetty mm. erilaiset kasvutekijät, joita maidossa on runsaasti. Oma tietoni on päivittynyt tämän artikkelin kirjoittamisen jälkeen (n. 3kk vanha) eli olisi pitänyt kirjoittaa, että itse en vielä tiennyt mekanismeja :)

  7. Hei: Loistava artikkeli :tse en ole juonut maitoa sitten ala-aste aikojen jälkeen ja nyt olen ollut lähes maidottomalla kohta kuukauden. Voita ja juustoa käytän jonkin verran, mutta ero on huomattava kuitenkin. Maha ei mene sekaisin eikä olo ole kuin ilmapallolla. Keskimmäinen lapseni juo (2,5v.) vielä maitoa, mutta toivon saavani hänet “vieroitetuksi” siitä pian. Esikoinen, nyt 5,5v. lopetti itse maidon juonnin noin reilun 2 vuoden iässä ja olen kunnioittanut sitä. Nuorimmainen menee rintamaidolla ja just päätin et en taida opettaa lehmän maidolle ollenkaan. Surullista on miten ajatus maidon terveellisyydestä istuvat edelleen syvässä. Neuvolassa ihmetellään meidän maidottomuutta. Kerhossa kysytään heti et ollaanko me allergisia kun lapset syö lounaaksi Yosa kauravalmiste jugurtteja!! Huolena onkin minun mies joka saattaa juoda litran päivässä!!! Muutenkin hän syö välttävästi ja paljon pullaa ja makeaa. Stressi kertoimet on myös korkeella. Olen puhunut hänelle maidon haitallisuudesta, ilman minkäänlaista vaikutusta. Koitan hänet siis saada lukemaan tämän artikkelin ja toivon et se laittais ajatuksia liikkeelle!!! Pyytäisin saada lisää tietoa maidon haitoista ihmisten ulottuville ja näkyville!!!
    Hyvää syksyä kaikille!!

  8. Ottamatta kantaa kirjoituksen oikeellisuuteen, täytyy mainita että on aika huvittavaa että maidon yhteydessä muutama tuhat vuotta on liian vähän ja ihminen ei siten ole voinut sopeutua siihen tarpeeksi hyvin. Soijaa taas mainostetaan sillä, että se on tuhansia vuotta vanha viljelyskasvi ja sen yhteydessä unohdetaan että se saattaa aiheuttaa ihan samanlaisia vatsavaivoja.

    vrt. “Lehmän maitoa ei ole juotu kuin muutama tuhat vuotta ihmisrodun historiassa”
    “Soijalla on tuhansien vuosien historia Aasian ruokaperinteissä”

    Kirjoituksessa olisi voitu mainita maidon hyviä puolia, esim. rooli painonhallinnassa. Jos maidon avulla pysyy kilot kurissa, niin tuskin haittaa vaikka maidosta ei saisikaan kaikkia tarpeellisia hivenaineita. Yhden ravintoaineen lyttääminen ilman hyvien puolien esiintuontia ei saa ainakaan minua vakuuttuneeksi. Melkein jokaisen ravintoaineen pystyy luokittelemaan huonoksi ja jopa syöpää aiheuttavaksi, mutta kaikkea ei voi eikä kannata kuitenkaan välttää.

    • Hei Jani, kiitos kommentistasi.

      MInkä vuoksi on huvittavaa, että muutama tuhat vuotta on liian lyhyt aika? Faktuaalisesti asia on kuitenkin näin, josta kertoo mm. Afrikassa asuvien ja syntyneiden täydellinen sietämättömyys laktoosin suhteen. Evoluutio on varsin hidas prosessi ja erityisesti geneettinen sietokyky tietyille ravintoaineille voi olla olematon.

      Soija on vähintäänkin yhtä haitallista kuin maitotuoteet, erityisesti kun puhutaan prosessoiduista soija-valmisteista. Paleo-ruokavalioon, ei myöskään soija kuulu (eivätkä muut palkokasvit juurikin samojen perusteiden vuoksi).

      Maidolla ei ole minkäänlaista roolia painonhallinnassa, vaan asia on pikemminkin päin vastoin. Maidotuotteiden monille aiheuttama insuliiniresistenssi sekä systeeminen inflammaatio on kaukana hyvästä roolista laihduttamisen suhteen. Kliininen evidenssi maitotuotteiden poisjättämisestä ruokavaliosta johtaa tyypillisesti myös laihtumiseen.

      Luitkohan artikkelia loppuun asti? Käsittelin siinä maitotuotteiden muutamia hyviä puolia myös.

  9. Kiitos Olli hyvästä artikkelista!

    Olen koittanut löytää paleo-sivuiltanne mainintaa savesta ja muista maa-aineksista, mutten ainakaan vielä ole löytänyt. Tässä maitojutussa on toki käsitelty mg- ja ca-lähteitä, johon nämäkin läheisesti liittyvät. Onko sinulle tuttua tämä lähes koko eläinkunnan sekä jäljelläolevien luonnonkansojen läpi havaittava tapa syödä savea päivittäin/viikoittain: http://www.youtube.com/watch?v=Xvn5Z7r90XE

    Eläimet ja luonnonkansat eivät siis noudata suosittelemaasi puutteellista paleoruokavaliota vaan he näyttäisivät vaihtavan maidonjuonnin ensimmäisen ikävuoden jälkeen saviveden juontiin. Siinä vois olla Valiollekin hyvä tuote, jos maitokäppyrät alkaa pahasti tipahtaa nykyisestä ;-)

    t. Marko

    • Moro Marko, kiitos kommentistasi :)

      Toi savijuttu on kyllä mielenkiintoinen! Ei ole aiemmin tullut vastaan, enkä toisaalta ole tuota tutkinutkaan niin tarkasti. Jos maaperä on “hedelmällinen” ja rikas, voi saven juonti olla varsin hyödyllistäkin. Itse olen aina ajoittain juonut vihreää savea (saa esim. Fitnessfirst:stä), jolla on kyllä ollut positiivisia vaikutuksia elimistössä.

      • Joo, noi monipuoliset maamineraalilähteet (savet ja suolat) on siitä jänniä, että niiden määrä on varsin vähäinen eläinten ruokavaliossa, mutta jossei niitä saa säännöllisesti riittäviä määriä niin heti alkaa tulla sairauksia yms. ongelmia. Savesta on viime aikoina julkaistu aika paljon uutta eli löytyy esim. Pubmedistäkin hyviä lähteitä kun hakee.

  10. Siinä yleensä käy niin, että “Live life” ja muut ilmaisjakelut menee jo postilaatikolta ovelle kävellessä välimatkalla lehtikeräykseen. Ei kuitenkaan eilen. En löytänyt oikein muutakaan paikkaa jättää palautetta, joten pahoittelut, jos tämä on väärä.
    Asiaan.
    Kiitos mainiosta artikkelista Olli Sovijärvi. Olen odottanut näitä vastauksia monta pitkää pimeää vuotta.
    Kunnalliset lääkärit eivät kerro mitään (MIKSI maito aiheuttaa aknea, onko maito nk. pilalla, MIKSI maitoallergisuus on lisääntynyt jne). Yksityispuolella sama ilmiö. Hoito on painottunut ainoastaan lääkintään, sisäisesti ja ulkoisesti, tuloksetta. Rahaa on palanut näiden kymmenen kystisen aknen pilaaman vuoden aikana tuhansia euroja täysin tyhjään. Eikä puhuta vain itse aknen hoidosta, vaan liitännäisoireista mitä sairaus on aiheuttanut ja niiden hoitokustannuksista päälle.

    Kuukausi takaperin jätin maidon ja viljat pois, sekä perunan, tomaatin ja punaisen lihan. Ajoin takaa oletusta, että sairauteen liittyisi ehkä psoriasis jossain määrin. Samalla aloitin syömään sinkkiä, c-vitamiinia, reishiä, rigel-öljyä ja ihoa/hiuksien kuntoa tukevaa Evoniaa ja muutosta on jo nähtävissä. Palkokasveja osaan nyt alkaa välttämään, ja oireita tarkkailleena taidan luopua myös sitrushedelmistäkin. Rukkaamista vielä on ja seuraavaksi syvennyn paleo-ruokavalioon. Kroppa huutaa proteiinia lisää.

    Kiitos. Isosti. Mahtavaa, että löytyy joku joka on paneutunut ko. alaan ja kertoo siitä julkisesti. Pantattu tieto näin valtavan ongelman mittakaavassa ei palvele kenenkään etua.

  11. Moi
    Mielenkiintoinen artikkeli. Oletko mitä mieltä fermentoidusta scd-jogurttista? Itse ajattelin kokeilla vanhanjanluomumaidonja bulgarialaiseen joguttin kanssa tehtynä. Kun poden ärtyvääsuolta ja teen kaikki sapuskat kotona niin tämä voisi olla helppo välipala. Chris Kresser näytti suosittelevan sivuillaan jogurttia suoliston korjaamiseen. :)

  12. Hei. Mielenkiintoinen artikkeli. Kysymykseni on ehkä hieman aiheen vierestä, mutta mikä on kantasi heraproteiinivalmisteisiin?

    • Moi, yleisesti ottaen sanon kyllä. Tosin tässäkin laadulla on suuri merkitys sekä yksilöllisyydellä sietokyvyllä. Periaatteessa herassa ei pitäisi olla mitään esim. suolistoa selkeästi ärsyttävää (kaseiini, laktoosi ym.), vaan jopa suolistoa korjaavia vaikutuksia immunoglobuliinien ja aminohappojen muodossa. Kovaa treenaaville suosittelen palautumiseen.

      Itse käytän tällä hetkellä Vital Whey -heraa (grass fed, non-denaturoitu).

      http://www.wellwisdom.com/copy-of-vital-whey-vanilla-2-5-lb-bulk-bag/

      • Hei,

        Uskaltaisitko suositella tuota mainitsemaasi heraa myös aknesta kärsivälle vai vaikuttaako tuo normiheran tapaan IGF-1 hormoniin? Olisiko tässä tapauksessa fiksumpi pysyä esimerkiksi Sun Warriorin riisiproteiinissa tai saman puljun Warrior Blendissä?

  13. Kiitos Olli hyvästä artikkelista (taas)
    Kun luin tuon Sinun maitojutun, niin tuli mieleen, että olen aina käyttänyt paljon maitotuotteita, parin viimevuoden aikana esim juustoja n. 200g/vrk jopa enemmänkin ja jogurttia n. 0,5-1L/vrk.ym. maitotuotteita!
    Nyt minulla juuri diagnostoitu Parkinsonin tauti! Jos ruunsas maitotuotteiden käyttö voi aiheuttaa calsiumin puutetta, voisiko kyseessä ollakkin calsiuminpuutteen aiheuttama Atetoosi, vai onko sama asia? Oireet sopisi. Mikä neuvoksi?

  14. Hei Olli,

    Lyhyt pikainen kysymys, onko terveellinen valinta vaihtaa maitokorvike kookosmaitoon 8kk vauvalle?

  15. Mitäs sitten voisi 1,5kk vanhoille lapsille syöttää, kun äidin maito ei kaksosille riitä?

  16. “Maidossa on n. 80 erilaista hormonia tai bioaktiivista peptidiä” – vaihteleeko tämä määrä lehmän maidossa riippuen onko poikinut äsken vai vaikka vuosi sitten. Ainakin lehmän maidon koostumus on erilainen mainituissa tiloissa. Naisten hormonimäärissä kun on suuret erot synnytyksen jälkeisessä tilassa verrattuna “normitilaan”

  17. Kiitos perustellusta (lähdeluettelot) artikkelista! Olen itse juuri tutustumassa maidottomaan maailmaan etsien ratkaisua poskiontelontulehduskierteeseen, vatsavaivoihin, väsymykseen, iho-ongelmiin, .. jnejne. Perusterveellinen ruokavalio kun muuten on ja liikuntaakin tulee harrastettua melko aktiivisesti. En maitoa juo mutta yllättävän paljon maitotuotteita kuitenkin ruokavalioon on kuulunut.

    Linkki tähän on hyvä lätkästä epäilijöille ja maitopropagandan uhreille. Myös gluteeniviljat jäänee tauolle tähän alkuun. Tilannetta muutaman viikon kuluttua ihmettelen uudestaan. Jos selvä ero on edelliseen, tuskin aion siihen palata.

    • Mitenkäs luomumaito? Itse suosin luomumaitoa jos maidosta “pitää” jotain tehdä tai jos tekee mieli juoda maitoa muuten vaan. Olen siinä uskossa että luomumaitoa ei ole prosessoitu niin pahasti pilalle kuin tavallista maitoa tai maitojuomia.

  18. Hei!

    Minulle jäi vähän epäselväksi kun ensin kerroit että maitotuotteiden kalsium on huonosti imeytyvää ja voi aiheuttaa kalsiumin puutosta. Myöhemmin taas kirjoitat että maidosta saa liikaa kalsiumia. Voitko selventää tätä vielä? :)
    Kiitos!

    • Jees eli kalsium imeytyy maidosta huonosti, mutta toisaalta nostaa liikaa veren kalsium pitoisuutta, mikä taas voi vaikuttaa epäsuotuisasti verenkiertoelimistöön. Erityisesti kalsium lisien käyttö on raportoitu epäedullisiksi kardiovaskulaariselle järjestelmälle ja saattaa jopa lisätä kuolleisuutta. Toisaalta taas kalsium lisän ja maidon käyttö ei ehkäise osteoporoosilta ja/tai murtumilta.

      http://www.bmj.com/content/341/bmj.c3691

  19. Miten yhdistän järkevästi paleon ja ärtyvän suolen oireyhtymän? Muutoksia olen jo toki tehnyt, jättänyt sokerin ja leivän pois. Mitä teen maitotuotteiden kanssa, en niinkään maidon vaan esmes rahkan ja “partaäijä”-jukurtin kanssa?

  20. Vanha kirjoitus, mutta kommentoin silti vastauksen toivossa.
    Järkeeni käy kyllä, että homogenoinnin seurauksena rasvan laatu heikkenee, koska rasvassa tapahtuu selkeä fyysinen muutos pienempään kokoon.

    Tuo pastöroinnin heikentävä vaikutus maidon laatuun kiinnostaa. Varsinkin yhteys laktoosi-intoleranssiin.

    Olen meijeriteknologian insinööri ja tässä pastörointijutussa ei mielestäni ole mitään järkeä. Se, että maitoa ei pastöroida ei voi vaikuttaa mitenkään laktoosi-intolerantikon mahaoireisiin. Yksi argumentti, jota käytetään usein on laktaasin tuhoutuminen pastöroinnissa. Laktaasia on kuitenkin niin vähän maidossa, että sillä ei ole ruoansulatuksen kannalta mitään merkitystä. Muutenhan raakamaidon laktoosi hajoaisi jo tilatankissa glukoosiksi ja galaktoosiksi.
    Ja vaikka laktaasia olisikin maidossa merkittäviä määriä, niin entsyymit eivät ole mitenkään stabiileja molekyylejä (tuhoutuvathan niistä pääosa pastöroinnissakin), joten mahalaukun pH 1 denaturoi laktaasin ja muut entsyymit erittäin tehokkaasti.

    Käsittelemättömän maidon puolesta puhumisen tosiaan ymmärrän tuon homogenoinnin suhteen. Väitänkin (vaikka en varmaksi tiedä), että ihmiset, jotka saavat “kauppamaidosta” ongelmia, saavat oireensa homogenoidun rasvan takia ja luulevat että heillä on laktoosi-intoleranssi. Sitten kun nämä ihmiset juovat käsittelemätöntä maitoa he ajattelevat, että sitä voi juoda vaikka onkin intolerantikko.

    Jos sinulla on linkittää joitain tutkimuksia, joissa on löydetty jotain ihan oikeaa evidenssiä, joka osoittaa pastöroinnin heikentävän maidon laatua ravintona, olisin kiitollinen. Ainoat mitä olen nähnyt keskittyvät tuohon entsyymien denaturoitumiseen, mikä on edellä mainituista syistä turhaa lätinää. Mikäli tutkimuksia löytyy, lienee minunkin aika harkita pastöroidun, täysrasvaisen, homogenoimattoman maidon juomisen lopettamista.

  21. Maitolasillisessa on noin 2 teelusikan verran sokeria, voihan sillä hallitapainoa ylöspäin.Maito tuotteiden pois jättämisen jälkeen vastustuskyky parantunu huomattavasti ja paino pudonnut.

  22. “Maitoa mainostetaan yleisesti hyvänä kalsiumin ja d-vitamiinin lähteenä, mutta tämäkään ei aivan pidä paikkansa. Lasi maitoa (2.4dl) sisältää 3.6 IU:ta D-vitamiinia (eli 0.09mikrog.). Saavuttaaksesi 600IU (15mikrog.) D-vitamiinimäärän tulisi juoda 167 lasia maitoa! Ja jos halutaan vielä selvästi korkeampia D-vitamiinimääriä, tulisi maitoa kiskoa niin paljon ettei kukaan tähän pysty edes viikon sisällä puhumattakaan siitä kalorimäärästä mitä tästä tulisi energiaksi.”

    Tämä ei pidä paikkansa Suomessa, sillä täällä maitoon lisätään D-vitamiinia. Esimerkiksi täysmaito sisältää noin 1,0 µg D-vitamiinia desilitrassa, jolloin 2 dl maitolasillinen sisältää noin 20 % päivän saantisuosituksesta. Viisi lasia maitoa päivittäin riittää kaiken D-vitamiinin tarpeen kattamiseen.

    • Kiitos kommentista. Kyseinen data onkin Yhdysvallloista, täytynee päivittää Suomen vastaavalle tasolle. Silti tuo d-vitamiinin määrä maidossa on naurettavan pieni ja jotta saavutettaisiin edes jonkinlaisia terveyden kannalta fysiologisesti merkittäviä tasoja elimistössä olisi maitoa juotava litrakaupalla.

      • ja maidon D ei ole mitään oikeaa D-vitamiinia, vaan maissista tehtyä. Oikea D:tä olisi vain joku lisätty kalaöljy. Parhaiten D:n saa auringosta.

        Minunkin täytyy jättää maitotuotteet kokonaan autoimmuunisairauden vuoksi. Luopumisen tuskaa tuottaa vain turkkilainen jogurtti ja rasvaton piimä. Nämä ovat olleet voimaruokiani. Luomua ne ovat tähänkin asti olleet ja oikeastaan muita maitotuotteita en ole käyttänytkään. Kookosmaidosta tehty jogurtti oli makuuni aivan liian makeaa. Jos jollain kokeneella on ehdottaa hyvää korviketta tähän, niin otan ilolla vastaan. Töihin vietävä helppo täyttävä lounas on nimittäin ollut turk.jogurtti, marjat ja hunaja. Esim. kala ja salaatti ei täyttänyt ja kohta oli heti nälkä. Nyt on hakusessa mitä syön luonaaksi. Kyllä on avutonta :) Myönnän itsekin. Kaikki muut autoimmuunisairaan myrkyt ovat jääneet jo aikaa sitten. Järsin varmaan kohta punajuurta lounaalla :)

  23. Olli, kannattaisi olla hieman tarkempi lähdeviittauksissa. Tekstissä puhut Naturessa julkaistusta tutkimuksesta (viite 7), vaikka tutkimus on todellisuudessa julkaistu European Journal of Clinical Nutrition:ssa, joka on tasoltaan melko merkityksetön julkaisu. Lisäksi mainitset tekstissäsi vain omaa näkemystäsi tukevan osan tutkimuksen tuloksista ja jätät mainitsematta artikkelin päälöydöksen: “There was no consistent and significant association between total dairy intake and total or cause-specific mortality.”
    Sinällään hienoa, että olet etsinyt lähteitä tukemaan mielipiteitäsi, mutta kannattaisi tutustua ja täälläkin referoisa tutkimuskenttää laajemmin, eikä vain tarkoitushakuisesti etsiä vain omaa näkemystä tukevia tutkimustuloksia. Tälläisenään tämä teksti vain ajaa omaa agendaasi ja perustuu omaan mielipiteeseesi, eikä mitenkään puolueettomasti tai tieteellisesti arvioi tutkimustuloksia.

    • Kiitos kommentistasi :)

      Tämä kirjoitus on vanha (2.5v) ja tarkoituksenani on ollut päivittää sitä uuden tutkimuksen sekä selkeiden virheiden osalta. Jostain syystä tämä on taas lähtenyt leviämään netissä, ilmeisesti edelleen ajankohtainen aihe.

      Tarkkuutta ei voi koskaan olla liikaa ja tämä viimeistään saa tarttumaan ns. härkää sarvista ja oikaisemaan virheet sekä tuottamaan lisäsisältöä.

      Biohakkerin Käsikirjassa vastaavat lapsukset ovat karsittu kokonaan pois ja lähdekritiikki on myös toimiva (useita oikolukijoita ja kriitikoita).

  24. Suomalainen maito käsitellään eri tavalla kuin monissa muissa maissa. Siellä ei ole samanlaisia ongelmia.

  25. Hei ja kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta! Olen itse vaihtanut lehmänmaidokkeen (ei saisi mielestäni kutsua nimellä maito, kuluttajan huijausta) kaura- ja hamppumaitoon.

    Olisin halunnut kuulla (tiivistetysti), onko lehmänmaidokkeesta valmistettu kerma, voi ja juusto samalla tavalla haitallista? Rakastan erilaisia juustoja, joten kaipailen kipeästi vastausta näiden tuotteiden haitallisuudesta terveydelleni!

    Jatka samaan malliin, maailma kaipaa lisää kaltaisiasi!

Trackbacks

  1. Viikon polttavat | Supersets
  2. Anonymous
  3. Vitamiini B5 aknea vastaan
  4. Saatanan flunssa! - Sivu 57
  5. Hommat etenee ja hastetta kehiin! | Minun maailmani
  6. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 | Sami Sundvik
  7. Superterve.fi » Infopaketti avaa ovet paleomaailmaan
  8. So long, rahka! | Pilkettä
  9. Maitobisneksen Vaarallinen Salaisuus | Stylegenda
  10. Vko 19 | CoolLifeMe

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

RSS Helsinki Paleo

  • Maanantain menestystarina: Janen (ja miehensä) paleobonarit November 24, 2014
      Olen ollut lapsesta saakka astmaatikko. Aikuisiässä astmaa on lääkitty aamuin illoin hengitettävällä Symbicort –lääkkeellä sekä kerran vuorokaudessa otettavalla Singulair –lääkkeellä. Vuonna 2010 polveni alkoi kipeytyä: ensin Bakeryn kystalla ja sen jälkeen turvotuksella ja tulehtumisella milloin mistäkin syystä. Polvi putsattiin kerran Hatanpäällä, mutta […]
    Jaakko Savolahti
  • Suosittu Pikku Hiljaa Paleoon -ryhmävalmennus alkaa 3.2.2015 November 10, 2014
    Tien kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin löydät Pikku Hiljaa Paleoon valmennusryhmästä! Seuraava Pikku Hiljaa Paleoon valmennus alkaa 3.2.2015! Ilmoittaudu mukaan valmennukseen lähettämällä viesti osoitteeseen jaakko@jaakkosavolahti.com. “Ehdottomasti jokaisen euron arvoinen kurssi! KIITOS!” “Ryhmän voima on kyllä uskomaton ja toimi vertaistukena hienosti.” “Ty […]
    Jaakko Savolahti
  • Lapset ja paleo October 1, 2014
      Lapset ja paleosyöminen on aihe josta multa kysytään usein, mutta johon osaan valitettavan huonosti lapsettomana vastata. Apuun pyysin vältetyn refluksileikkauksen menestystarinasta tuttua Nelliä, joka jakaa alla olevassa tekstissään omia kokemuksia ja vinkkejään lapsen kanssa paleoon siirtymisestä. Toivoisin, että muut paleoäidit ja -isät jakaisivat omia […]
    Jaakko Savolahti
Follow

Get every new post delivered to your Inbox.

Join 1,908 other followers

%d bloggers like this: