Kiire saa syömään yksipuolisesti

Ravinnon pitäisi olla energian lähde, josta ei tule huonoa oloa. Kuitenkin usein arjen kiireessä ihminen syö sitä mitä sattuu käteen osumaan ja ravinnosta saattaa puuttua hyvinvoinnin kannalta olennaisia vitamiineja, antioksidantteja ja hivenaineita. Tätä välttääkseen monet turvautuvat ravintolisiin.

Pienellä miettimisellä voidaan kuitenkin ruokavaliosta saada kaikki tarpeellinen ja ruuan valmistuksesta hauskaa ja nopeaa. Tällöin kiirekään ei ole kuin tekosyy, ettei ehtisi syödä kunnolla ja monipuolisesti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö silloin tällöin voi syödä pizzaa tai hampurilaisia tai jotain muuta roskaruuaksi luokiteltavaa. Pienet paheet on hyvästäkin, kunhan ne ei ole pääasiallinen energian lähde.

Onko ruokailuajoilla merkitystä?

Yhtä monta kuin on ruokavaliotakin, niin on myös ruokailurytmejäkin. Yleinen suositus on ollut 5 ateriaa päivässä, mutta tämäkin on hyvin henkilökohtaista. Jollekin on ihan hyvä syödä 2-3 kertaa päivässä ja toinen voi tarvita 6-8 pientä annosta päivässä.

Aamupalaa kutsutaan päivän tärkeimmäksi ateriaksi, mutta aterioiden ajankohtaan vaikuttaa myös henkilön oma luontainen päivärytmi. Illanvirkuilla ja yökyöpeleillä on usein ongelmana, että aamuisin ei yksinkertaisesti pysty syömään, jolloin aamupala saattaakin olla lounas.

Vastaavasti sanotaan, että myöhään illalla ei pitäisi syödä enää raskaasti ja väitettä on perusteltu raskaan aterian vaikutuksilla unen laatuun. Toisaalta unettomuudesta kärsivälle ihmiselle juuri raskas ateria illan viimeisenä voi tarjota pitkät ja rentouttavat yöunet, joten ruokailuaikojakaan ei voi pitää kiveen hakattuna.

Kokeilemalla löytyy itselle paras vaihtoehto

Ihanteellista olisi, jos pystyttäisiin tietämään ennalta mikä sopii kenellekin parhaiten, mutta valitettavasti sellaisia testejä ei ole olemassa. Näin ollen on tyydyttävä kokeilujen ja erehdysten kautta löytämään itselle se paras ruokavalio ja ruokailurytmi.

The post Hyvinvointi alkaa ravinnosta appeared first on ollisintegrallife.

Sielun käsite on ihmisen ja joskus jonkun muunkin elollisen olennon tajunnan ja henkisten toimintojen ylläpitävä aineeton puoli, joten ei ihme, että se on haastava käsittää. Sielu liitetään myös uskontoihin ja uskonnot kautta maailman uskovat sielun lähtevän ruumiista kuoleman yhteydessä. Käykö näin? Sitä ei pystytä millään tavoin todistamaan tai tiede tutkimaan, kuten muita kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osa-alueita.

Koska aineetonta puolta on vaikea käsittää, tutkia ja hoitaa, niin on luonnollista keskittyä siihen, mikä on näillä osa-alueilla helpompaa, eli kehon ja mielen hoitoon. Mutta mikä on se oikea tapa hoitaa itseään kokonaisvaltaisesti? Sellaista yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa ei ole olemassa.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi kattaa aivan kaikki

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on jokaisen henkilökohtainen asia, josta ei ole eroteltavissa jotakin yhtä tiettyä asiaa. Siihen sisältyy niin liikunta, elämäntilanteiden kuormittavuus, ravinto, uni, työ, perhe ja muut läheiset ja vähän etäisemmätkin tuttavat. Myöskään unelmia ja niiden tavoittelua ei pidä unohtaa, vaan ne ovat hyvin olennainen osa ihmisen hyvinvointia. Ilman unelmia ei elämä tunnu mielekkäältä ja se vaikuttaa nopeasti kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointiin.

Kaikkia elämän osa-alueita ei voi kerralla muuttaa ja korjata ja koskaan se ei ole nopea prosessi ja tapahdu sormia napsauttamalla. Muutos vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, jotta siitä tulee pysyvä. Pienin askelin muutos on helpompi omaksua ja sisäistää ja lähipiirillä aikaa asiaa sulatella, koska sinun positiivinenkin muutos vaikuttaa myös muihin ihmisiin.

Olemme aina matkalla

Monesti kuulee sanonnan “ei se matka vaan se päämäärä ratkaisee”, joka sinänsä on itsessään mielenkiintoinen sanonta ja tuo monille lohtua juuri silloin, kun tavoitteiden eteen joutuukin tekemään enemmän töitä kuin on uskonut. Mutta kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa voi myös ajatella asian toisin päin, sillä matka nimenomaan merkitsee ja päämäärää ei saavuteta koskaan. Voisi siis sanoa, että on aiheellista nauttia matkasta ja ottaa pieniä askeleita itselle hyvään suuntaan.

The post Pienin askelin kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia appeared first on ollisintegrallife.

Ensimmäisenä mieleen tulevat ilmansaasteet ja muut haitalliset kemikaalit, kun puhutaan hengityksen vaikutuksesta terveyteen, mutta erilaisilla hengitystekniikoilla voidaan vaikuttaa paljonkin ihmisen hyvinvointiin.

Millaisissa tilanteissa käytetään hallittua hengitystä?

Naisille tulee jossakin vaiheessa elämää tutuksi hallittu hengitys, jos perheen perustaminen on mielessä. Synnytyksen yhteydessä ei ole ihan se ja sama, miten hengittää, joten silloin siihen joutuu keskittymään. Synnytyksen yhteydessä esimerkiksi rauhallisilla hengityksillä voidaan lievittää kipuja ja hengityksen pidättämisellä saadaan ponnistusvaiheessa ponnistukseen enemmän voimaa.

Hyperventilaatio on liikahengitystila, jossa elimistöön tulee liikaa happea ja se aiheuttaa erilaisia oireita ja jopa pyörtymistä. Siksi hyperventilaatiota hoidetaan ensisijaisesti hallitulla hengittämisellä, johon käytetään yleensä paperipussia. Se voi olla oire jostakin muusta sairaudesta, joten jo ensimmäisen hyperventilaatiokohtauksen jälkeen on aiheellista käydä lääkärin tutkittavana.

Hallittu hengitys on merkittävä osa niin meditaatiota kuin hypnoosia ja näissä sitä käytetään osana rentoutumista ja haluttua rentoutustilan saavuttamista. Hengitysharjoituksilla on mahdollista myös nukahtaa ja yleensä ihminen alkaa hengittääkin huomattavasti rauhallisemmin nukahtaessaan kuin valveilla ollessaan.

Joillakin ihmisillä on kokonaisvaltaisempi häiriötila autonomisessa hermostossa, jolloin hengitystä säätelemällä voidaan joko aktivoida tai rauhoittaa hermostoa. Tällöin voidaan nopeasti lievittää päällä olevia normaalitoimintaa haittaavia oireita.

Paniikkihäiriötä voidaan niin ikään rauhoittaa hallitulla hengityksellä ja se onkin yksi paniikkihäiriöiden hoidon kulmakivistä.

Miten me hengitämme?

Nykyään ihmiset hengittävät aika pinnallisesti keuhkojen yläosalla, vaikka hyvinvointimme kannalta olisi parempi koko keuhkot täyttävä palleahengitys. Palleahengitystä on helppo harjoitella, sillä siihen riittää, että laittaa kätensä vatsan päälle ja yrittää saada sitä liikutettua hengittämällä. Aluksi harjoituksesta voi tulla hieman huono olo, mutta muutaman harjoituskerran jälkeen se alkaa sujua.

Erilaisten hengitystekniikoiden taustalle löytyy myös tieteellistä tutkimusta ja hengitystä voidaan käyttää hoidon tukena terveydenhuollossa. On kuitenkin muistettava, että pelkästään hengitys ei paranna yhtäkään olemassa olevaa sairautta, vaan sillä voidaan edistää hyvinvointia. Erilaisia hengitysharjoituksia löytyy niin kursseina, oppaina kuin Youtube-videoina ja äänikirjoinakin.

The post Onko hengityksellä vaikutusta hyvinvointiin? appeared first on ollisintegrallife.

Hypnoosilla alitajunnan voimavaroihin käsiksi

Hypnoosia on käytetty pitkään esimerkiksi tupakasta vieroituksen apuna. Vanhoissa elokuvissa hypnoosi esitetään tilana, jossa hypnotisoitu on tahdottomassa tilassa ja täysin hypnotisoijan käskyn alla, eikä muista tilanteesta jälkeenpäin mitään. Tämä on kuitenkin täysin väärä käsitys.

Hypnoosi on ihmiselle luontainen tila ja jokainen ihminen vaipuu hypnoosiin useitakin kertoja päivän aikana. Hypnoosi on syvän rentoutumisen tila, jossa ihminen on unen ja valveen rajamailla ja kuitenkin tietoinen ympäristöstään. Tällöin alitajunnassa olevat asiat voivat päästä helpommin pintaan ja käsiteltäviksi. Mielellemme voimme myös tällöin syöttää uutta tietoa ja parempaa toimintatapaa ja ne ovat helpommin hyväksyttävissä.

Monesti hypnoosiin liittyy erilaisia mielikuvaharjoituksia ja se onkin hyvä tapa muokata haitallisia toimintatapoja, sillä aivomme eivät erota sitä, tapahtuuko jokin asia oikeasti, vai onko se mielemme tuotetta. Jos siis haluamme vaikka päästä tupakasta eroon, niin hypnoosin avulla voimme syöttää mieleemme esimerkiksi mielikuvaa tupakoimattomuudesta ja tupakan pahasta mausta, jolloin alitajuntamme alkaa ottaa sitä totena. Yksi kerta ei tähän vielä riitä, vaan tiedemiehet ovat havainneet aivojen alkavan pitää asiaa totena kolmen toiston jälkeen.

Vaikka hypnoosilla ei olisi tarkoitus sen enempää muokata ajatuksia, niin sitä kannattaa ennakkoluulottomasti kokeilla vain pelkästään rentoutusharjoituksena. Hypnoosin aikana ei tapahdu mitään pahaa ja siinä ei voi joutua tahdottomaan ja edesvastuuttomaan tilaan.

Meditaatio

Monet miettivät, onko meditaatio sitten sama asia kuin hypnoosi. Molempia voidaan käyttää rentoutumiseen ja stressin vähentämiseen, mutta lähtökohdat ovat erilaiset. Meditaatiossa tarkoitus on tutkia omaa olemassa olevaa sisintään, kun taas hypnoosissa voidaan muokata sitä. Kummastakaan ei ole mitään haittaa ja molempien lähtökohta on rentoutuminen ja sitä kautta mielen positiivinen vaikutus kehon hyvinvointiin.

The post Hypnoosilla ja meditaatiolla voidaan vaikuttaa hyvinvointiin appeared first on ollisintegrallife.

Stressi voi esiintyä myös ihan fyysisinä oireina ja ellei näitä oireita osaa kuunnella, elimistö pyrkii tavalla tai toisella pysäyttämään ihmisen. Oireet voivat olla moninaiset. Voi olla unettomuutta, pitkistä unista huolimatta uupumusta, mielialan laskua, painon nousua, hikoilua, palelua, sydämen tykyttelyä, päänsärkyjä, lihaskipuja, nivelkipuja, ruuansulatusvaivoja. Oirelista on ongelmallinen, koska samat oireet viittaavat niin moniin erilaisiin sairauksiin, joista osa on erittäin vakavia ja vaativat hoitoa ja lääkitystä.

Osa lääkäreistä kohauttaa oireille olkiaan eivätkä lähde tutkimaan niitä sen tarkemmin, mutta osa ottaa asian tosissaan. Edessä voi olla jopa vuodenkin lääkärirumba tutkimuksineen ja oireiden syyt jäävät silti mysteereiksi.

Tiede tutkii

Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi on alkanut kiinnostaa tiedettäkin yhä enemmän. Monet arvostetut sairaalat ovat alkaneet tutkia mielen vaikutusta kehon elintoimintoihin. Aiheen tutkiminen ei ole helppoa ja tutkittavaa riittää vielä kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, ja tuskin koskaan kaikkeen tullaan saamaan vastausta.

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tutkiminen on siksikin haastavaa, koska ihmisen omaan stressinsietokykyyn vaikuttaa niin moni asia. Jo pelkästään elämäntavat, ihmisen perimä, lapsena opitut käyttäytymistavat ja selviytymismallit, nykyinen elämäntilanne ja elämänkatsomus vaikuttavat siihen, miten ihminen eri asioita näkee ja kokee. Ja juuri siltä pohjalta mieli vaikuttaa kehon fyysisiin ominaisuuksiin. Siinä missä toinen on vahva kuin kivi, niin toiselle puolet tästä henkisestä taakasta voi olla liikaa ja hän sairastuu.

Tähän mennessä on tutkimuksissa jo huomattu, että negatiivisilla tuntemuksilla on merkittävästi negatiivisia vaikutuksia ihmisen terveyteen. Siitä on herännyt kysymys, voisiko positiivisilla tuntemuksilla olla positiivinen vaikutus ihmisen terveyteen. Se mikä on tullut jo tieteenkin kannalta vahvasti todistetuksi on se, että mielen ja kehon välillä on yhteys, mutta miten se toimii ja miksi sellainen ihmisillä on olemassa – siihen emme ole todennäköisesti saamassa aivan lähitulevaisuudessa vielä vastausta. Saammeko koskaan, se jää nähtäväksi.

The post Keholla ja mielellä on yhteys appeared first on ollisintegrallife.

Erityisherkkyys

Erityisherkkyys ei ole sairaus, vaikka se helposti voidaan sekoittaa sairauksiin. Se on perinnöllinen ominaisuus ja erityisherkkä oppii sen kanssa elämään. Toiset eivät asiaa ajattele sen isommin, mutta toisille tämä ominaisuus voi aiheuttaa haasteita. Yhteiskunnan luomat paineet kovenevat koko ajan ja erityisherkälle se voi olla liian kuormittavaa, jolloin ominaisuutensa johdosta hän helposti stressaa ja sitä kautta voi sairastua fyysisestikin. Monen ihmisen ja jopa lääkärin on haastava ymmärtää tätä tapahtumaketjua.

Tärkeintä eritysiherkälle on ymmärtää oma herkkyytensä ja se, miten se ilmenee. Usein erityisherkkä nauttii sosiaalisista tilanteista, mutta samaan aikaan tilanteet ovat kuormittavia ja niistä toipumiseen tarvitaan aikaa, omaa tilaa ja rauhaa. Erityisherkkä on usein myös erittäin auttavainen ja monesti ei osaa sanoa ei myöskään silloin, kun hänelle olisi tärkeää levätä ja keskittyä ensisijaisesti itseensä.

Erityisherkkyyden voi kääntää voimavarakseen, jos haluaa, ja siihen löytyy runsaasti oppaita.

Tunnelukot

Toinen hyvin yleinen aihe on tunnelukot, joiden kautta halutaan yhä enemmän selittää erinäisiä haastavia tilanteita. Tunnelukkoja on meillä ihan jokaisella. Ilman niitä emme selviä tässä elämässä viikkoakaan, joten ne eivät ole vain ja ainoastaan huono asia. Siinä missä erityisherkkyys on synnynnäinen ominaisuus, tunnelukot ovat opittuja käyttäytymismalleja, joiden avulla on selvitty erilaisista tilanteista. Usein tunnelukot ovat lapsuudessa toimineet varsin hyvin, mutta aikuisena ne voivat aiheuttaa monenlaisia ongelmia, joiden myötä esimerkiksi voi sairastua burnoutiin.

Tunnelukot mielletään negatiiviseksi asiaksi, mutta on muistettava, että ne ovat syntyneet tarpeesta selviytyä hengissä erilaisissa tilanteissa. Miellyttämisen halu ja hyväksynnän haku ovat tunnelukoissa hyvin yleisiä toimintatapoja ja ne saavat ihmisen myös helposti auttamaan toisia vaikka itse ei jaksaisi ja tarvitsisi lepoa – aivan kuin erityisherkkä, mutta taustalla on eri vaikuttimet saman toiminnan motiivina. Lopputulema kuitenkin voi molemmissa tapauksissa olla burnout, joten molemmat on hyvä tiedostaa ja miettiä kummasta itsellä on kyse.

Nykyään tunnelukkoja tunnistetaan ja halutaan työstää siinä määrin, että aiheesta on löydettävissä runsaasti oppaita ja kursseja.

The post Erityisherkkyyttä vai tunnelukkoja? appeared first on ollisintegrallife.

Kehon ja mielen tasapainolla on kokonaisvaltaisesti paljon merkitystä ihmisen hyvinvointiin eikä sitä yhteyttä voi vähätellä. Parhaimmillaan se toimii perinteisen lääketieteen hoidon tukena ja voi jopa ennaltaehkäistä sairauksia. Mistään ihan huuhaasta ei siis ole kyse, vaikka se ensireaktio saattaisi ollakin. Yhä enemmän lääkäritkin tunnustavat tämän yhteyden ja ovat alkaneet kuuntelemaan potilasta kokonaisuutena eivätkä vain tutkimaan yksittäisiä oireita.

Siinä missä joku haluaa vaeltamaan rentoutuakseen ja jaksaakseen työelämän paineiden alla, niin toinen laittaa koko elämänsä uuteen uskoon. Erilaisia metodeja, kursseja, ohjeita ja vinkkejä kehon ja mielen tasapainottamiseen on netti pullollaan ja kaikkia niitä ei kukaan ehdi yksinään testamaan. Joukossa on myös valitettavasti niitäkin neuvoja, jotka voivat olla suorastaan haitallisia, kuten esimerkiksi hopeaveden juomisen kehotus. Onneksi näihin ylilyönteihin puututaan hyvin, mutta hyvinvointiala on kasvanut niin räjähdysmäisesti, että valvonta on käytännössä hyvin vaikeaa.

Mistä luotettavaa tietoa sitten löytää?

Uusien kehon ja mielen tasapainottamisen trendien osalta on haastavaa löytää oikeaa ja luotettavaa tietoa. Kaikkein uusimpien menetelmien kohdalla mitään tieteellistä tutkimusta ei ole olemassa vielä, joten kokemus on silloin avainasemassa. Kokemusten kautta voi saada hyvääkin tietoa, mutta sen luotettavuutta voi joutua kyseenalaistamaan.

Tässä blogissa keskitymme tutkimaan erilaisia kehon ja mielen hyvinvoinnin tasapainon kannalta hyviksi havaittuija menetelmiä, joilta löytyy jo tieteellistäkin pohjaa. Kaikkein tuoreimpiakin menetelmiä seuraamme silmä kovana, mutta haluamme niiden taakse myös tieteellistä pohjaa tai luotettavaa faktaa, että se päätyy blogiin asti.

Erilaisista uusista tutkimuksista kirjoitamme sitä mukaa, kun ne valmistuvat ja ilmaantuvat tiedotettavaksi. Tutkimuksia on menossa tälläkin hetkellä runsaasti ympäri maailmaa, vaikka pääpaino tutkimuksissa onkin tällä hetkellä korona-pandemian torjunta rokotteen muodossa. Se ei kuitenkaan lakkauta muita lääketieteen alaan liittyviä tutkimuksia, vaikka koronatutkimukset ovatkin prioriteetissa tällä hetkellä ykkösenä.

The post Kokonaisvaltainen hyvinvointi tarkoittaa kehoa ja mieltä appeared first on ollisintegrallife.