My personal view of integral life

Existence and relationship

”Relationship is the mirror in which you discover yourself. Without relationship you are not; to be is to be related; to be related is existence”. –

J. Krishnamurti

This is how Krishnamurti describes human relationship in his direct and maybe slightly laconic style of writing. Relationships in human societies have been intriguing my mind lately when I have been thinking how I see myself and how others see me. Surely this is a ”thing” that is not permanent, it is a form which is constantly changing. Anyhow, without relationship to things, people, thoughts, gestures, I am not. Let’s take an example: I meet a nice person for the first time and we connect. We create a mutual ”we space” which is essential that we understand us. We get to know each other and that other person is now in my life, in other words exists to me. Before we met, he or she didn’t exist to me. We weren’t related to each other before that and that means we didn’t exist in the same world. This is how relationship creates existence and how every single person has his or her OWN REALITY, own world. We create our worlds. Nothing is the same, we perceive things and other people independently, so we possibly couldn’t say or see how other persons perceive this world. It wasn’t until mankind had developed enough to invent mutual language was there really the possibility of seeing oneself in relation to the other. This happened roughly 10000-20000 years ago while typhonic-magic stage developed to agrarian-mythic stage. Concepts and mental realms developed with symbols and images. People began to differentiate from bodymind to body and mind, they didn’t anymore see themselves as only existence with nature but as separate human beings. This was an inevitable developmental phase, which created it’s own problems. Only after the rational stage developed to the trans-rational and integrated pre-rational mythic stage to rational stage was the separateness able to be integrated; transcending and including our separate selves and integrating our selves to the great web of life. Now this wasn’t the original purpose of this text but you see how sometimes my mind goes a little faster than I write. Let’s get back to the original topic.

Life is experience in relationship. There is no such thing as living in isolation. To me life is relationship, which is expressed through contact with things, with people and with ideas, its easy to find people with Intelius or in social platforms. In understanding relationship we shall have a capacity to meet life fully, adequately. Usually we use relationship as a means of furthering achievement, furthering transformation, furthering becoming. But really, relationship is a means of self-discovery, because relationship is TO BE; it is existence. Relationship is a mirror in which I can see myself. It can bring unconscious shadows into existence and into your consciousness, which can cause anxiety. You see yourself as a mirror, as a reflection of the other, which is really you watching in the mirror. But most of us see in relationship, in that mirror, things we would rather see; we do not see what is. We would rather idealize, escape, we would rather live in the future than understand that relationship in the immediate present.

I have in some of my texts mentioned of Spiral Dynamics, which is a great developmental psychology model. And why I am briefly writing about it here is simply because of the importance of it in relationships and how people at different stages see themselves in relation to other. People at first tier, for example at orange or green vMeme can see only their point of view in that particular stage or wave. This also reflects to the relationships they are in: Relationship with another is often a process of isolation. We are really not concerned with another; though we talk a great deal about it, actually we are not concerned. We are related to someone only so long as that relationship gratifies us, so long as it gives us a refuge, so long as it satisfies us. Put it bluntly and maybe a little sarcastically: If I do not please you, you get rid of me; if I please you, you accept me either as your wife or as your neighbour or as your friend. This is true for most of the 1st tier relationships, which are based on Maslow’s hierarchy’s “wanting needs”. When people evolve and they develop to second tier, now opening them to the spiritual realm, realizing the universal oneness in all, only then can relationship shift from “wanting needs” to “being needs”.

 

If there is real relationship between two people, which means there is communion between them, then the implications are enormous. Then there is no isolation; there is love and not responsibility or duty. So very often relationship is sought where there is mutual satisfaction, gratification. When you do not find that satisfaction you change relationship. We talk about love, we talk about responsibility, duty, but is there really love when relationship is based in gratification? Now this might become as a shock, but there is no relationship in love. It is only when you love something and expect a return of your love that there is a relationship. When you love, that is when you give yourself over to something entirely, wholly, and then there is no relationship. Only love. Only being in the mutual inter-subjective we space in perfect harmony.

Relationship is self-revelation and love exists only when there is self-forgetfulness, when there is complete communion. After all, we are all one, there is no separateness.

Advertisements

Tagged as: , ,

Categorised in: Integral, Philosophy, Psychology

2 Responses »

  1. Todella syvällinen aihe, mielestäni

    Kaikkea en taatusti ymmärrä, koska en ole tutustunut mainitsemaasi Ken wilberin intergraaliseen teoriaan ja kehityspsykologiseen malliin (Spriral Dynamics).
    Aika lailla olemista kaikilla tavoin kattavan teorian hän on käsittääkseni luonut.
    Sellainen kokonaisoleminen, jossa oma tietoisuus ja läsnäoleminen ovat parhaimmassa mahdollisessa yhteisymmärryksessä ovat ainakin omalla kohdalla edesauttaneet rakkauden kokemisista ja usein ihan abstraktilla tasolla, tarkoitan että, rakkaus ei ole välttämättä kehenkään kohdistunut.
    Oma kehitykseni on ollut tie poispäin ahdistuksesta, egokeskeisyydestä ja epävarmuudesta masennuksen kautta kohti rakkautta. Aito dialogisuus vaatii rauhoittattamista ja läsnäoloa, mikä on ainakin joskus tosi vaikeaa käytännössä toteuttaa. Toisaalta on useasti myös kuljettava tie poispäin suorittamisesta, ulkoisista palkinnoista, empiirisanalyyttisyydestä/ akateemisuudesta ja käytäntöjen maailmasta kohti laajempaa maailmankuvaa. Tällöin usein kai aavistaa, että pelkästään erityistietojen osaaminen ja monin tavoin pirstoitunut kuva elämästä e voi olla koko totuus.Tämän oivaltaminen avaa kaiketi tietä rakkaudelle.
    Esimerkiksi omat suhteeni perheenjäseniini, lapsiini ja kumppaniini ovat eläneet muutoksessa ja muovanneet käsitystäni ihmisuhteista. Näistä muutoksista olen kiitollinen.

    Minusta oli mielenkiintoista lukea ihmiskunnan kehitysvaiheista tuolta kannalta, josta kirjoitit. Tuota peilijuttua ensilukemalta en ymmärtänyt, ja jotenkin omien käytännön ihmissuhdekokemusteni perusteella en osannut ajatusta peilaamisesta kehitellä. Toki tiedän kehityspsykologisen peilivaiheen, peilisolut yms.
    Näinhän se kuitenkin on, itsensä ja omat varjonsa suhteessa löytää, on se aika selvää, kun asiaa rehellisesti miettii. Onkin tosi helpottavaa palata välillä tunnustamaan varjojen maailman olemassaolo tässä mainitsemassasi merkityksessä. Todella hienoa ole lukea ajatus siitä, että rakkaudessa ei ole ihmissuhdetta. Joskus on mieleeni tullutkin samansuuntaisia oivalluksia ja ne ovat jääneet vaivaamaan – myönnän, että edelleen on paljon ratkaisemattomia kuvioita…

    Tällä hetkällä olisin kiinnostunut Carl Jungin ajatuksista mielen tiedostamattomista prosesseista ja aktiivisesta imaginaatiosta itseymmärryksen lisääjänä ja tietenkin meditaatiosta ja buddhalaisuudesta.

    Kiitos kovasti tästä tekstistä, se avasi taas tutkimaan olemassa olevaa todellisuutta. Kaikkea hyvää sinulle, namaste.

    • Kiitos kommentistasi 🙂

      Monilla se polku on juuri egoismista ja masennuksesta/ahdistuksesta sekä epävarmuudesta henkisen kasvun kautta universaaliin rakkauteen 🙂
      Tämä toki vaatii harjoittelua ja päivittäistä omistautumista, mutta tulee vähitellen luonnostaan. Tosin kukaan ei ole koskaan täysin valmis sen suhteen (ehkä muutamaa täysin valaistunutta henkilöä lukuunottamatta). Mitä tulee tohon peili-vertauskuvaan, on se ehkä hieman rajusti ilmaistu, mutta paljon totuutta on mysö sen takana. Ei sen toki noin täydy kaikkien kohdalla mennä.

      Yleinen pointti mulla tässä tekstissä oli se, että kaikki erillisyys on harhaa. Kaikki on suhteessa johonkin muuhun ja kaikki pienimmätkin osaset ovat aina oma kokonaisuutensa sekä samalla osa jotain muuta (whole/part); kuten Wilber kutsuu, “holon”.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

RSS Helsinki Paleo

  • Testissä Vivobarefoot Tracker -vaelluskenkä December 11, 2017
      Sain Vivobarefootin maahantuojalta testiin Tracker -vaelluskengän uuden mallin, joka heti ensimmäisellä jalkaan laittamisella vaikutti todella hyvältä. Vivon vaelluskenkämalleja olen käyttänyt jo useita vuosia, ensin Off-Road Hi mallia ja edellisenä kenkänä Trackerin ensimmäistä versiota. Näistä molemmista pidin kovasti ja käytin ne aivan loppuun asti. Uud […]
    Jaakko Savolahti
  • Paremmat unet tuova Nuku koko yö -verkkovalmennus alkaa 19.10.2017 October 12, 2017
    Nuku koko yö -verkkokurssi alkaa 19.10.2017. Lähde mukaan matkalle kohti parempia unia! Haluatko nukahtaa helposti iltaisin, lopettaa yöllisen heräilyn ja varmistaa, että nukut sikeästi läpi yön? Silloin tämä valmennus on sinua varten! Kurssille osallistuneista 91,2 % suosittelee valmennusta. “Aivan upea kokonaisuus! Sisällöstä näkyy kuinka perinpohjaisesti […]
    Jaakko Savolahti
  • Kun uni ei tule June 12, 2017
        Moni uniongelmista kärsivä on kokeillut jo todella monia keinoja parempia unia tavoitellessaan. Osa kokee, että on kokeillut jo ihan kaikkea! Mutta silti uni ei ota tullakseen. Esimerkkejä yleisesti kokeilluista keinoista ovat: – Melatoniinitabletin ottaminen yötä vasten – Rauhoittavien äänien kuuntelu, kuten aallot tai muut luonnon äänet – Elektronisten […]
    Jaakko Savolahti
%d bloggers like this: