My personal view of integral life

Paleo menestystarina ja ylirasitustilasta toipuminen

 
Jaan poikkeuksellisesti tarinan eräästä potilaastani, joka ajoi itsensä loppuun ihmedieeteillä, liikatreenaamisella sekä muulla stressaamisella, mutta on nyt toipunut hyvää vauhtia paleo-elämäntyylin sekä integraalisen lähestymistavan avulla.
Vastaavia tarinoita löytyy varmasti monen lähipiiristä. Lukekaa mitä Sadulla on kerrottavaa 🙂

Menestystarina aluillaan

Tämän tarinan juuret lähtevät yli kymmenen vuoden takaa. Olen murrosiästä saakka tarkkailut painoani ja säädellyt sitä hyvinkin kirjavin menetelmin (mehupaastot, energiansaannin minimointi treenin jälkeen ym.). Olen kuitenkin pitänyt aina itseäni kohtalaisen terveenä ihmisenä ja laihduttamisenkin takana on ollut pyrkimys elämäntapasairauksien riskien minimoimiseen. Painoni on aina ollut painoindeksin mukaan normaalipainon ylärajoilla ja ylipainonkin puolella. Kehon koostumukseltani olen kuitenkin ikäistäni keskivertonaista lihaksikkaampi. Seitsemän vuotta sitten aloitin rugbyn harrastamisen ja siitä saakka ole nauttinut fyysisesti rankasta treenistä. Rugbyharrastukseni päättyi kahteen olkapääleikkaukseen muutaman vuoden sisällä ja tämän tyhjiön täyttämiseksi päätin taas kerran aloittaa uuden painonpudotusoperaation keväällä 2010. Treenasin tällöin kolme kertaa viikossa juoksua puolimaratonille ja kävin astangajoogassa sekä kahvakuulatreeneissä. Treeniä oli siis riittävästi. Hakeuduin painonpudotustoiveissa ravitsemusterapeutin vastaanotolle, koska ajattelin kokeilleeni jo kaikki keinot, eikä kaloreiden laskeminen tuottanut tulosta. Ravitsemusterapeutti suositteli minulle nurtilet-keittokuuria, jossa päivittäinen kalorimääräni oli n. 800-1000 kcal. Samantapaista ruokavaliota vähän vihanneksia lisäten jatkoin noin puoli vuotta. Tuona aikana treenaaminen alkoi tuntua pahalta, nukahtaminen oli vaikeaa, eivätkä lihakset palautuneet. Kasvojeni ihoni meni huonoon kuntoon ja heräsin usein keskellä yötä jalkojen kramppaamiseen. Paino kyllä tippui aluksi n. 10 kg, mutta muutaman kuukauden jälkeen painossa ei tapahtunut enää muutoksia, vaikka jäin päivittäisissä kalorimäärissä selvästi miinuksen puolelle. Dieettien noudattamisen suhteen olen aina ollut kurinalainen ja niin olin tuolloinkin.

Tammikuussa 2011 aloitin crossfit-harrastuksen. Tuolloin valmentajani Atte Kaasinen alkoi kysellä ruokailutottumuksistani huomatessaan, etten palautunut treeneistä. Atte pisti lopun keittokuurille. Päivittäinen kalorimääräni kaksinkertaistettiin ja proteiinien määrää lisättiin tuntuvasti. Keittokuurilla ollessani nälän tunne oli kadonnut lähes kokonaan. Muutos uuden ruokavalion alkaessa oli merkittävä. Ensimmäisten viikkojen aikana minulla oli kokoajan nälkä vaikka ruuan ja kaloreiden määrää oli lisätty. Tilanne kuitenkin tasoittui ja treeni alkoi taas kulkea ja unet paranivat. Tutustuin Aten vinkistä myös Robb Wolfin ajatuksiin ja paleoruokavalioon. Jätin omasta ruokavaliostani viljat pois ja vähensin maitotuotteita. Loppuvuodesta 2011 pysähdyin kuitenkin taas miettimään vointiani. Koin stressiä monella elämänalueella ja ruoka oli saanut lohturuuan merkityksen, myös viljojen osalta. Minulla oli koko syksyn ajan ollut päivittäin flunssanoireita ja muutamia vuosia aiemmin leikattu olkapää oli taukoamatta tulehtunut. Yöunet olivat hyvin katkonaisia eikä ruoka pilkkoutunut suolistossani. Päätin osallistua Helsinki Paleon hyvinvointihaasteeseen tammikuussa 2012, koska toivoin apua huonovointisuuteeni. Puhdistin ruokavalioni taas paleoottiseksi.

Tilanteeni ei kuitenkaan parantunut haasteen aikana ja Jaakko Savolahden ja valmentajani suosituksesta päätin matkustaa Helsinkiin lääkäri Olli Sovijärven vastaanotolle. Olli teki laajan selvityksen elämäni viimeisistä 7-8 vuodesta sekä mittasi sykkeitäni ja verenpainettani. Sykkeeni nousivat pelkästään tuolilta noustessa ja luulen syynä olleen muunkin kuin lääkärin komean ulkonäön. Olli diagnosoi minulla vuotavan suolen syndrooman, hermostollisen ylivireystilan sekä lisämunuaisen ylirasitustilan. Myöhemmin nämä diagnoosit varmistettiin vielä laboratoriokokein. Selvisi myös, että d-vitamiini ei imeytynyt kehooni. Olli määräsi minut liikuntakieltoon. Sain kävellä rauhallisia kävelylenkkejä, mutta syke ei saanut nousta yli 120. Ruokavaliona jatkoin paleota (sisältäen valkoisen riisin), mutta kaikki vihannekset ja juurekset oli kypsennettävä ja soseutettava. Alkoholin käytöstä luovuin kokonaan. Lisäksi Olli määräsi minulle melatoniinia univaikeuksiin ja muutamia ruuan pilkkoutumista, suolen toimintaa ja lisämunuaisen toimintaa rauhoittavia luontaistuotteita. Lähdin vastaanotolta musertuneena. Ruokavalion kanssa uskoin selviäväni, mutta liikuntakieltoa oli vaikea sulattaa. Olli pyysi minua miettimään asiaa pidemmällä tähtäimellä ja keskittymään omaan hyvinvointiini. Liikunta-asioihin palattaisiin aikaisintaan puolen vuoden kuluttua.

Muutosta hyvinvoinnissa sain odottaa jonkin aikaa. Aika oli henkisesti vaikeaa, vaikka Olli oli minua asioiden hitaasta etenemisestä varoitellutkin. Nämä oireet eivät olleet tulleet yhdessä yössä, eivätkä ne lyhyessä ajassa poistuisikaan. Sykkeet nousivat edelleenkin herkästi 130:n ja nukkuminen oli huonoa. Pahimpina aikoina nukuin maksimissaan puolen tunnin pätkissä. Kävelylenkkieni vauhti oli sykerajan takia niin hidas, että mummotkin tuulipuvuissaan pyyhälsivät ohi. Söin kolme kertaa päivässä proteiinia lihan, kalan ja kanan muodossa erilaisilla vihannessoseilla höystettynä. Ollin suosituksesta aloin tehdä rentoutumisharjoituksia ja suljin tietokoneen sekä tv:n tuntia ennen nukkumaan käyntiä. Mielialani oli matalalla ja jälkikäteen ajatellen uskon kärsineeni lievästä masennuksesta. Ilon aiheitani olivat ystävät, venyttelypäivät cf-salilla sekä treenikavereiden ja -valmentajien näkeminen.

Huhtikuussa ensimmäisellä kontrollikäynnillä totesimme Ollin kanssa vointini parantuneen. Olin edellä etukäteen arvioitua paranemisaikatauluani. Yöuneni olivat parantuneet ja suolen toiminta helpottunut. Flunssan oireet olivat poissa, kuten myös olkapään krooninen tulehdus. Myös sykkeet alkoivat pysyä aisoissa. Sain luvan aloittaa raakojen vihannesten ja juuresten syönnin. Ette usko, kuinka hyvältä voi raikas ja rapsakka salaatti ja kurkku maistuakaan vajaan kolmen kuukauden tauon jälkeen. Sain myös aloittaa kevyen painotreenin kerran viikossa matalilla sykkeillä. Nautin hikipisaroista ohimoilla niin, että tirautin pukkarissa pienet onnenkyyneleet.

Hakeuduin keväällä myös psykologin vastaanotolle ja pääsin lyhyelle käyntijaksolle. Psykologilla oli selkeä näkökanta kehon ja mielen yhteydestä, ja oivalsin heikentyneen terveydentilani olleen monen asian summa. Jo lapsuudessa opitut toimintamallit aiheuttivat minulle välillisesti kroonista stressiä ja oman hyvinvointini laiminlyömistä. Toisaalta myös suolen toiminnan ongelmat sekoittivat aivojen välittäjäaineiden toimintaa ja heikensivät mielialaani. Tämän kuuleminen helpotti, koska olin soimannut itseäni omista tyhmistä valinnoistani aiempien ruokavalioiden ja treenaamisen suhteen. Kesäkuun aikana uneni parantuivat siinä määrin, etten enää tarvinnut melatoniinia unen tueksi. Treeni tuntui hyvälle. Leposykkeeni oli tippunut kymmenellä ja kehon koostumus muuttunut selvästi. Ylimääräinen neste ja turvotus oli hävinnyt. Kevään aikana minua jo vuosia häirinnyt kissa- ja koira-allergia hävisivät lähes kokonaan.

Tiedän, että matkani kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on vasta alussa. Mutta tiedän myös, että tästä tulee menestystarina. Oloni on tällä hetkellä hyvä sekä henkisesti, että fyysisesti. Nukun yöni hyvin ja nautin terveellisestä paleoruokavaliosta. Treenaan kaksi kertaa viikossa voimatreeniä ja käyn kävelylenkeillä. Treeniä lisätään sitä mukaan kun vointi sen sallii. Edessä on vielä muutamat laboratoriokokeet, mutta tiedän ilman kokeitakin voivani paremmin. Paleoruokavalio toimii minulle, eikä viljoihin tai prosessoituun ruokaan ole paluuta. Nautin suunnattomasti paleokokkailuista, sekä makujen ja hajujen fiilistelystä. Kokeilen aina silloin tällöin ruokavalioni rajoja, mutta kehoni palauttaa minut saman tien ruotuun. Nyt tiedän mitä tarkoittaa terveyslehdissä toisteltu ”kuuntele kehoasi”-lausahdus. Aiemmin kroppani oli niin sekaisin, etten osannut tulkita sen karjuntaa vaikka luulin tekeväni kaiken niin kuin pitikin.

Vaikeimpina aikoina Helsinki Paleon menestystarinoita lukiessani mietin, että jonakin päivänä minunkin tarinani on näiden joukossa. Haluankin kiittää Ollia, Helsinki Paleon juttuja, podcasteja sekä Lappeenranta Crossfitin porukkaa ja ystäviäni siitä, että voin nyt hyvin ja nautin elämästä. Eihän tässä ole kuin yhden ihmisen menestystarina, mutta ehkä tämä taas auttaa jotain toista jaksamaan ja uskomaan oman kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tärkeyteen.

-Satu

Advertisements

Tagged as: , , , ,

Categorised in: Nutrition, paleo, Physiology, Psychology, Sports

5 Responses »

  1. Ihan mahtavaa lukea tällaisia selviytymistarinoita. Ylirasitus on valitettavan yleinen tila useilla amatööriurheilijoilla ja kuntoilijoilla. Harmillisesti se kuitenkin huomataan vasta siinä vaiheessa, kun ylirasitustila on niin pitkällä, että palautuminen siitä kestää useita kuukausia, kuten tässä tapauksessa.

    Toivottavasti moni jo “ylirasitusrajan” pahemmalle puolelle hypännyt tunnistaa itsensä tästä ja päättää antaa keholleen sen tarvitseman levon.

    Pikaista palautumista Sadulle 🙂

  2. Mitä luontaistuotteita oli käytössä lisämunuaisiin ja suolen toimintaan? Kiitos, hyvä postaus -ajankohtainen myös itselläni :/

  3. Oletko tutustunut stressihormoonien (glukokortikoidien kuten kortisoli) mittaustuloksiin? Työterveyslaitos kartoitti aikoinaan kortisolitasoja, joiden perusteella piti tehdä jokin mediaani väestöstä. En kuitenkaan löydä aiheesta tietoa. Toinen juttu on kortisolimittaukset: oletko nähnyt onko ajat sitten patentoitu henkilökohtainen kortisolimittari tullut missään markkinoille? Vai pitäisikö esittää Nokialle uutta aluevaltausta, Lumia Health, jossa olisi integroituna kaikki tarvittava analytiikka terveyden edistämiseksi 🙂

    • Mittaan aktiivisesti potilailtani virtsan vuorokausikortisolin (dU-korsol), syljestä vuorokausierityiksen DHEA:n kanssa (ASI stressitesti) sekä tarvittaessa dexametasoni-rasituskoe. Yksittäinen kortisoliarvo verestä ei juuri vielä oleellista informaatiota tarjoa.

      Tässä juttu mikä tuli vastaan aiheesta:
      http://tyopiste.ttl.fi/Uutiset/Sivut/Stressi_esiin_veri-jasylkitestein.aspx

      Oleellista on myös määrittää kokonaistilanne sekä potentiaaliset stressitekijät eri tasoilla (fyysinen, psyykkinen, henkinen).

      • Mille tasolle hiilarit tulisi säätää tällaisessa tapauksessa? Siis nimenomaan kun lisämunuaisten tila on jo siinä pisteessä, että harjoittelu ei enää onnistu.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

RSS Helsinki Paleo

  • Kun uni ei tule June 12, 2017
        Moni uniongelmista kärsivä on kokeillut jo todella monia keinoja parempia unia tavoitellessaan. Osa kokee, että on kokeillut jo ihan kaikkea! Mutta silti uni ei ota tullakseen. Esimerkkejä yleisesti kokeilluista keinoista ovat: – Melatoniinitabletin ottaminen yötä vasten – Rauhoittavien äänien kuuntelu, kuten aallot tai muut luonnon äänet – Elektronisten […]
    Jaakko Savolahti
  • Kesän 2017 leirit Lohjansaaressa April 3, 2017
      Luonnollista liikettä ja lepoa. Luonnonrauhaa ja lintujen laulua. Puissa kiipeilyä ja rentoa yhteisöllisyyttä. Kesällä 2017 leireillään taas Lohjansaaressa ja nautiskellaan kesästä ja inspiroivasta seurasta! Luonnollisen liikkumisen leiri järjestetään 4.-6.7. ja sen perään Lepoleiri 7.-9.7. Molemmille leireille osallistuville on tiedossa erikoisalennus :) […]
    Jaakko Savolahti
  • 9 väärinkäsitystä paleosta March 7, 2017
        Esittelen tässä tekstissä yhdeksän harhaluuloa tai väärinkäsitystä paleosta, joihin törmään usein. 1. Paleo on lihapainotteinen ruokavalio Monet mieltävät paleon lihapainotteiseksi ruokavalioksi. Ehkä siksi, että siinä suositaan eläinperäisiä proteiinin lähteitä niiden kattavan aminohappokoostumuksen takia. Ne myös sisältävät kasviproteiineihin verrattun […]
    Jaakko Savolahti
%d bloggers like this: