My personal view of integral life

Autoimmuunisairaudet ja patofysiologiset mekanismit: hoito ravinnolla sekä stressinhallinnalla

Autoimmuunisairaudet alkavat olla yleisimpiä länsimaisten ihmisten sairauksia tyypin II diabeteksen, metabolisen oireyhtymän sekä syövän ohella. Näitä tunnistetaan jo yli sata erilaista, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa 5–8 % väestöstä sairastaa jotakin autoimmuunisairautta. Yleisimpiä ovat Hashimoton tyreoidiitti (kilpirauhasen tulehdus), psoriasis, nivelreuma, keliakia, Crohnin tauti sekä multippeli skleroosi (MS-tauti). Suomessa autoimmuunisairauksista kärsii arviolta 5 % väestöstä. Perinteisen ajattelumallin ja hypoteesien mukaan autoimmuunisairaus syntyy, kun kehon oma immuunijärjestelmä menettää kyvyn erottaa omat ja vieraat kudosrakenteet toisistaan. Tällöin immuunijärjestelmä hyökkää elimistön omia soluja vastaan. Osa autoimmuunisairauksista on soluvälitteisiä; niissä kudostuhoa aiheuttavat soluvälitteisen immuniteetin solut (esim. nivelreuma, tyypin I diabetes sekä muut yhden kohdekudoksen sairaudet). Toinen osa näistä taas on vasta-ainetuotantoon perustuvan immuunijärjestelmän sairauksia, joissa autovasta-aineet kiertävät verenkierrossa ja voivat vaikuttaa useammassa kohde-elimessä (esim. SLE eli systeeminen lupus erytematosus). Lääketieteen alkuopinnoissa patologian kurssilla ruumiinavauksessa nähdään potilaita, joilla on ollut SLE ja joiden lähes jokainen sisäelin on jollain tavalla vaurioitunut. Patofysiologisia mekanismeja mietitään tarkasti, mutta ravinnon osuus taudin puhkeamisessa sivuutetaan lähes täysin. Kuitenkin mm. tri Fasanon tutkimusryhmä on esittänyt mekanismeja autoimmuunisairauksien käynnistymiselle, joissa tiettyjen ruoka-aineryhmien aiheuttama signaali on johtanut autoimmuniteetin puhkeamiseen yhdessä vuotavan suolen oireyhtymän sekä geneettisen alttiuden kanssa.

Autoimmuunisairauksien patogeneesissä on kolme tekijää, joista kaikki vaaditaan taudin puhkeamiseen. Tarvitaan aina geneettinen alttius autoimmuunisairaudelle, jossa immuunisysteemi tulkitsee ympäristön tuottaman antigeenin väärin ruuansulatuselimistössä. Toisena tekijänä on altistus tälle ympäristötekijälle eli epigeneettiset mekanismit [17]. Kolmantena tekijänä esiintyy antigeenin pääsy verenkiertoon suoliston epiteelisolujen kautta (normaalisti oikein toimivat, tiiviit liitokset estävät tämän).

1) Geneettinen alttius

Geneettisen alttiuden ja kudostekijöiden suhteen parhaiten tunnettu autoimmuunisairaus on keliakia, jossa HLA DQ2-DQ8 -alleelit aiheuttavat merkittävän riskin sairastumiselle [4]. Varhaislapsuudessa rintalastan takana sijaitseva kateenkorva on tärkeä immuunivasteen säätelijä, jossa karsitaan pois omien kudosten rakenteita tuhoavat solut. Joillakin ihmisillä tämä prosessi häiriintyy, ja omia kudoksia vastaan ohjelmoituneita imusoluja jää toimintaan.

Muita tunnettuja kudosantigeenejä autoimmuunisairauksissa ovat mm. HLA DR2 (SLE, narkolepsia, MS-tauti) [5], HLA DR3 (Sjögrenin syndrooma, myastenia gravis, tyypin I diabetes) [6] ja HLA DR4 (nivelreuma, tyypin I diabetes, pemfigus vulgaris) [7].

2) Ympäristön altistus ja epigeneettinen laukaiseva tekijä

Geneettisen alttiuden lisäksi tarvitaan aina ulkoisia tekijöitä. Näitä on aiemmin tunnettu varsin huonosti, mutta ne ovat alkaneet avautua viimeaikaisten tutkimusten avulla yhä tarkemmin (mm. eri ruoka-aineiden antiravinteet kuten gluteeni). Eräs aikaisempi teoria on ollut molekyylinen mimiikka, jossa bakteereiden ja virusten rakenteet muistuttavat ihmiskudosten rakenteita niin paljon, että imusolut eivät erota näitä toisistaan [1]. Tällöin patogeenia vastaan muodostuneet imusolut voivat vaurioittaa kudosta, ja elimistö alkaa tuottaa vasta-aineita niitä vastaan. Tälle hypoteesille ei ole kuitenkaan löytynyt varmaa vahvistusta, ja ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa molekyylimiikka on pikemminkin autoimmuunireaktion seuraus kuin sen aiheuttaja [2]. Toinen vallalla oleva teoria on ns. ”bystander effect”, joka muistuttaa molekyylimimiikkaa. Tässä mallissa non-self-antigeenit – kuten bakteerit ja virukset – vaurioittavat suoraan kudosta, minkä jälkeen elimistön omat imusolut tunnistavat nämä vieraiksi ja alkavat tuottaa vasta-aineita näitä vastaan [1].

Mikä tässä kuvassa tai teoriamallissa sitten on vialla? Arvellaan, että nämä vasta-aineet jäisivät kiertämään verenkiertoon vuosikymmeniksi eikä autoimmuunisairauksista täten olisi mahdollista parantua. Tohtori Fasanon tutkimusryhmä on kuitenkin tehnyt tässä valtavan läpimurron, sillä ryhmä on havainnut että autoimmuunisairauksiin liittyy – geneettisen alttiuden ja ympäristön laukaisevan tekijän lisäksi – kolmaskin tekijä: englanniksi ”leaky gut” eli vuotavan suolen oireyhtymä [1].

                                                  Kuva artikkelista: Leaky Gut and Autoimmune Diseases [3]

3) Vuotavan suolen oireyhtymä

Vuotavan suolen oireyhtymä saattaa herättää mielenkiintoisia ajatuksia nimensä perusteella, mutta mikroskooppisella tasolla se on oikeastaan varsin looginen. Suoliston suolinukassa on tiiviitä liitoksia, jotka yhdistävät suolen epiteelisolut toisiinsa. Näiden on tarkoitus estää vieraiden ja kookkaiden molekyylien tunkeutuminen verenkiertoon ja päästää lävitseen vain erilaisia hivenaineita, aminohappoja ym. ravinteita. Vuotavan suolen oireyhtymässä tapahtuu kuitenkin tiiviiden liitosten hajoamista, mistä tuleekin oireyhtymän nimi: suoli alkaa kirjaimellisesti vuotaa (hyperpermeabiliteetti-ilmiö). Perinteisen käsityksen mukaan suoliston tehtävänä on ollut vain ravinteiden imeytyminen ja veden homeostaasin säätely. Kuitenkin viimeisten tutkimusten valossa toinen vähintäänkin yhtä tärkeä tekijä on suoliston toiminnallinen makromolekyylien kuljettaminen isännän (oma elimistö) ja ympäristön välillä, ja niissä tiiviit liitokset ovat oleellisessa osassa GALT-imukudoksen sekä suoliston neuroendokriinisen verkoston kanssa [3]. Tämä mekanismi säätelee toleranssia ja immuniteettia ns. non-self-antigeenejä vastaan. Kun tämä hieno säätelymekanismi on häiriintynyt geneettisesti alttiilla henkilöillä ympäristön altisteiden (kuten gluteenin) vaikutuksesta, voi käynnistyä patogeeninen kaskadi, jota kutsutaan autoimmuunisairaudeksi.

Eräät virukset, bakteerien patogeenit sekä parasiitit voivat muokata suoliston tiiviiden liitosten rakenteita ja aiheuttaa häiriöitä suolistossa (kuten epiteelisolujen sytoskeletonin sekä tiiviiden liitosten vaurioita). Muita tiiviiden liitosten vaurioita mahdollisesti aiheuttavia tekijöitä ovat alkoholi, tupakka, tulehduskipulääkkeet, ehkäisyvalmisteet, oraaliset antasidit (kuten Gaviscon) sekä ehkäpä tärkeimpänä eri ruoka-aineiden antiravinteet, joita käsitellään tarkemmin seuraavassa kappaleessa [10].

                                                Kuva artikkelista: Leaky Gut and Autoimmune Diseases [3]

Keliakia:

Keliakia on täydellinen esimerkki autoimmuunisairaudesta, koska tiedämme tarkkaan, mitkä sairauden geneettiset tekijät ovat (HLA DQ2- ja DQ8-haplotyypit). Taudissa geenit (HLA ja non-HLA) sekä ympäristö reagoivat keskenään ja aiheuttavat suoliston vaurioitumisen. Tiedämme myös, että gluteeni toimii tässä sairaudessa laukaisevana ympäristötekijänä. Taudin varhaisessa keliakiavaiheessa tiiviit liitokset ovat auki, mikä edesauttaa sairauden kehittymisessä [8]. Gluteeni on kookas proteiinimolekyyli, joka koostuu lukuisista peptideistä. Näistä ainakin viidenkymmenen tiedetään toimivan toksisena epitooppina, jonka on havaittu tuhoavan suoliston epiteelisoluja, häiritsevän immuunitoimintaa sekä aiheuttavan vuotavan suolen oireyhtymää. Viimeisimmän Fasanon tutkimuksen mukaan tiiviitä liitoksia säätelevän proteiinin, zonuliinin, ekspressio eli ilmeneminen on reilusti lisääntynyt autoimmuunisairauksissa kuten keliakiassa. Mitä enemmän zonuliinia, sitä vuotavampi suoli [3].

Jos keliaakikko syö gluteenia (erityisesti gluteenin osa, gliadiini, on tässä ongelmallinen), lisääntyy zonuliiniproteiinien tuotanto välittömästi [10]. Tämä taas aiheuttaa inflammaatiota ja tulehduksellisten sytokiinien erittymistä, jotka johtavat tyypillisesti tiiviiden liitosten avautumiseen (ja pitkittyessään tuhoutumiseen). Tämä prosessi voidaan kuitenkin estää ja palauttaa kokonaan välttämällä gluteenia ruokavaliossa, mikä vähitellen johtaa zonuliinin määrän vähenemiseen ja suoliston epiteelisolujen ja tiiviiden liitosten korjaantumiseen. Tarkempia mekanistisia kuvauksia voi lukea Fasanon artikkelista “Leaky gut and autoimmune diseases” [3].

Gluteeniyliherkkyys:

Gluteeniyliherkkyys on vielä monin kerroin yleisempi kuin keliakia, mikä aiheuttaa ongelmia laboratoriotestaamisen suhteen. Keliakian tutkiminen laboratoriokokein ei poista mahdollisuutta gluteeniyliherkkyydelle. Kuitenkaan gluteeniyliherkillä potilailla ei ole viimeisimmässä tutkimuksessa havaittu merkittävää suoliston permeabiliteetin lisääntymistä [43]. Oleellinen kysymys kuuluukin, edeltääkö vuotavan suolen oireyhtymä muiden autoimmuunisairauksien syntymistä ja voiko gluteeniyliherkkyys johtaa autoimmuunisairauden puhkeamiseen geneettisesti alttiilla ihmisillä?

Tyypin I diabetes:

Tyypin I diabetes eli sokeritauti on autoimmuunitauti, joka on joskus yhteydessä myös muihin autoimmuunisairauksiin kuten keliakiaan sekä Hashimoton tyreoidiittiin. Diabetekseen liittyy monesti erityisesti puhkeamisvaiheessa ruuansulatusoireita, jotka ovat nykytutkimuksen valossa oleellisesti yhteydessä suoliston läpäisevyyden lisääntymiseen ja vuotavan suolen oireyhtymään [11]. Mielenkiintoinen eläintutkimus osoitti, että esidiabeettisilla rotilla vuotavan suolen oireyhtymä edelsi haiman saarekkeiden tuhoutumista, mikä taas on tyypillistä diabeteksen kehittymisessä ja sairauden puhkeamisessa [12]. Sama tutkimus toistettiin myöhemmin myös Fasanon tutkimusryhmän toimesta vuonna 2005 [13]; tutkimuksessa oli mielenkiintoista se, että kun rotille annettiin zonuliinin estäjämolekyyliä, väheni myös diabeteksen esiintyminen. Veren zonuliinipitoisuus on koholla yli 50 prosentilla diabeetikoista [11].

Juuri julkaistu mielenkiintoinen tapausseloste kuusivuotiaasta diabeetikkopojasta antaa kliinistä tukea siihen, että gluteenin poistaminen ruokavaliosta voi myös auttaa diabeteksen remission pidentämisessä. Tapausselostuksessa pojan pitkäaikaissokeri, HbA1C, oli ennen gluteenin poistoa ravinnosta 7,8 %, kun taas 2–3 viikon päästä ilman insuliinihoitoa se oli tasolla 5,8–6,0 %. 20 kuukaudenkaan kuluttua poika ei tarvinnut insuliinihoitoa, ja paastoverensokeri oli välillä 4,0–5,0 mmol/l [14].

Astma:

Astma on sairautena varsin monimutkainen prosessi kliinisiä oireita, joihin kuuluvat mm. hengitystieobstruktio, ilmateiden hyperreaktiivisuus sekä tulehdus. Mekanismit, jotka aiheuttavat hengitysteiden inflammaation ja muutokset ilmateiden toiminnassa, on jaettu sisäsyntyisiin (mahd. autoimmuunireaktio) sekä allergiaperäisiin; näitäkään ei kuitenkaan ymmärretä vielä täydellisesti. Ruoka-aineallergiat ovat osana sairauden syntymekanismia, mikä taas antaa viitettä suoliston permeabiliteettihäiriöstä. Fasanon tutkimusryhmä on tehnyt löydöksiä zonuliinin osalta astmaatikoilla ja havainnut, että n. 40 % astmaatikoista kärsii vuotavan suolen oireyhtymästä [15], mikä antaisi viitettä suoliston roolista myös astman hoidossa.

MS-tauti:

MS-taudissa havaitaan tyypillisesti veri-aivoesteen lisääntynyt permeabiliteetti (läpäisevyys), mutta viimeisten havaintojen mukaan myös suoliston permeabiliteetti ja vuotavan suolen oireyhtymä on havaittu ainakin 25 prosentilla MS-potilaista [16]. Fasanon ryhmä testasi myös tätä hypoteesia ja totesi tutkimuksessaan, että n. 29 prosentilla MS-potilaista oli kohonnut zonuliinitaso [3], mikä vastaa edellisen tutkimuksen löydöstä. Mielenkiintoista oli myös se, että remissiossa olevissa MS-potilailla zonuliinitasot olivat terveiden verrokkien tasolla [15].

Tulehdukselliset suolistosairaudet:

Tarkka tulehduksellisen suolistosairauden patogeneesi on vielä selvittämättä, mutta viimeisimpien vuosien tutkimukset viittaavat siihen, että autoimmuuniprosessin laukaisee genetiikan, immunologisten tekijöiden sekä ympäristön yhteisvaikutus. Crohnin tauti ja colitis ulcerosa ovat tulehduksellisia sairauksia, joissa suoliston lisääntynyt permeabiliteetti (vuotava suoli) esiintyy tyypillisesti ennen oireiden ja varsinaisen sairauden kehittymistä [17–18]. Fasanon tutkimusryhmä on havainnut myös, että tulehduksellisten suolistosairauksien varhaisissa vaiheissa zonuliinitasot ovat koholla ja vastaavasti nämä laskevat normaaleiksi, kun tulehdusprosessi on saatu hallintaan oikealla hoidolla [15]. Taudin myöhäisemmässä vaiheessa vauriot tiiviissä liitoksissa ja suoliston seinämässä aiheuttavat sytokiinien (INF-gamma ja TNF-alfa) erittymisen tulehdusprosessissa, mikä osaltaan lisää entisestään suoliston vuotamista. Kyseessä onkin tavallaan noidankehä, jonka katkaisemiseen tarvitaan laukaisevien tekijöiden – kuten gluteenin – poistamista ruokavaliosta.

Muita vuotavan suolen oireyhtymän mahdollisesti laukaisevia ravitsemuksellisia tekijöitä

Gluteenin ohella mm. viljojen sekä erityisesti palkokasvien lektiinit voivat edistää vuotavan suolen syntymistä. Lektiineitä on näiden ohella myös perunoissa, tomaateissa sekä ns. pseudo-viljoissa kuten kvinoassa, amarantissa ja chia-siemenissä. Lektiineistä erityisen haitallista on ns. ”wheat germ agglutinin” (WGA), jota löytyy kaikista viljoista. Lektiinit eivät pilkkoudu normaalisti ruoansulatuksessa, mikä jättää suolistoon suurikokoisia proteiinimolekyylejä (jotka sisältävät runsaasti proliini-aminohappoa, jota on vaikea pilkkoa). Kiinnittyessään suoliston reseptoreihin nämä kuljetetaan suolinukan läpi verenkiertoon, ja ne aiheuttavat potentiaalisen immuunireaktion, sillä elimistön imusolut tunnistavat nämä vieraiksi molekyyleiksi (kuten bakteerit, virukset tai parasiitit). Tämä voi osaltaan myös johtaa autoimmuunireaktion syntymiseen ja edesauttaa autoimmuunitaudin kehittymisessä (vasta-aineita lektiineille -> joka kerta kun lektiineitä ilmaantuu suolistoon, vahvistaa se reaktiota). Erityisesti nivelreumassa pelkkä gluteenin poistaminen ruokavaliosta ei välttämättä riitä, vaan myös lektiinien poistaminen voi olla oleellista sairauden etenemisen pysäyttämisessä [19].

Lehmän maidon proteiini, kaseiini, voi olla yhteydessä autoimmuunisairauksien synnyssä gluteenin ohella suolistoa vaurioittavana proteiinina. Sen vuoksi pelkkä palkokasvien, viljatuotteiden ja gluteenin poistaminen ruokavaliosta ei riitä, vaan myös maitotuotteet on eliminoitava ainakin siksi aikaa, kun suolisto ja autoimmuunimekanismit saadaan korjattua. Erityisesti tyypin I diabeteksessa, MS-taudissa ja keliakiassa on havaittu vasta-aineita lehmän maidon beta-kaseiinille [20]. Beta-kaseiini näyttäisi olevan riskitekijänä myös autismin ja skitsofrenian kehittymisessä [25–27]. Myös lehmänmaidon albumiinin vasta-aineita on havaittu keliakiassa sekä tyypin I diabeteksessa [21]. Tänä vuonna julkaistussa suomalaisen tutkijan (Vaarala) kirjoittamassa artikkelissa pohditaan tyypin I diabeteksen syntymistä suolistossa. Mielenkiintoisena havaintona oli se, että hydrolysoidun kaseiinituotteen poistaminen vauvan ruokavaliosta vähensi geneettisesti alttiiden riskiä sairastua tyypin I diabetekseen [22]. Mekanismi on esitetty jo 16 vuotta sitten Lancetissa, arvostetussa lääketieteellisessä lehdessä, julkaistussa tutkimuksessa, jossa erityisesti varhaislapsuudessa nautittu lehmän maito altistaa tyypin I diabeteksen synnylle [23]. Lehmän maidon beta-kaseiineissa on myös eroja, ja sen vuoksi maitotuotteet onkin jaettu ns. A1- ja A2-ryhmiin eri rotujen tuottamien proteiinirakenteiden vuoksi. Lehmän maidossa on kolme funktionaalista osaa: rasva, hera ja maidon muut osat (ns. “milk solids”). Kaksi ensimmäistä tekijää eivät yleensä aiheuta terveydellisiä ongelmia, mutta muut osat – kuten proteiinit sekä erilaiset kasvutekijät – ovat hyvin potentteja allergeeneja ja immuniteettia sekä metaboliaa sotkevia tekijöitä. A1-lehmän maidon beta-kaseiinin peptidi, beta-kasomorfiini-7, voi aiheuttaa lukuisia terveysongelmia (tätä maitoa juodaan mm. Suomessa sekä Yhdysvalloissa, mutta ei esimerkiksi Ranskassa, jossa on taas A2-tyypin beta-kaseiinia tuottavia lehmärotuja). Vuonna 2006 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että Islannissa tavattiin muuta Skandinaviaa (Suomi mukaan lukien) huomattavasti vähemmän tyypin I diabetesta 11–14-vuotiailla, jotka joivat vähemmän A1-tyypin beta-kaseiinia sisältävää maitoa [24]. Raakamaidon nauttiminenkaan ei poista kyseistä ongelmaa, minkä vuoksi suosittelenkin Suomessa autoimmuunisairaudesta kärsiviä välttämään kotimaisia maitotuotteita.

Kolmannen potentiaalisesti ”toksisen” antiravinneryhmän muodostavat saponiinit, jotka kasveissa suojelevat itse kasvia hyönteisten hyökkäyksiltä (toimien siis kasvin omana puolustusmekanismina). Tomaateissa, perunoissa sekä muissa koisokasveissa (mm. chilipaprikat) on saponiineihin kuuluvia glykoalkaloideja, jotka myös voivat vaurioittaa suoliston epiteelisoluja sekä tiiviitä liitoksia [31]. Perunoissa esiintyy alfa-solaniinia sekä alfa-kakoniinia, tomaateissa alfa-tomatiinia ja chilipaprikoissa kapsaisiineja. Kypsentäessä suuri osa näistä tuhoutuu, mutta ne voivat silti olla ongelmallisia herkillä ihmisillä autoimmuunisairauden aktiivisessa vaiheessa [32]. Näiden lisäksi palkokasvien (pavut, herneet, linssit, soijapavut, maapähkinä) sisältämät saponiinit ovat yksi potentiaalisista tekijöistä myös vuotavan suolen oireyhtymän synnyssä [28]. Erityisesti soijaproteiini sekä soijapavut sisältävät runsaasti saponiineja painokiloa kohden [29–30].

Stressi

Tässä artikkelissa on pääasiassa käsitelty eri ruoka-aineiden vaikutusta suolistoon sekä autoimmuunimekanismeihin, mutta vähintäänkin yhtä oleellista roolia immuniteetin toiminnan häiriöissä sekä mahdollisesti myös autoimmuunisairauksien synnyssä näyttelee krooninen stressi. Eri ihmiset kokevat stressiä eri tavalla, mutta jokaiselle ihmiselle kroonistunut niin sanottu distressi aiheuttaa todennäköisesti terveydellisiä ongelmia. Eustressi on hyödyllistä stressiä, jota ihminen tarvitsee pitääkseen yllä normaalia immuunitoimintaansa sekä muita adaptiivisia toimintoja kehossa ja mielessä. Distressiä voi olla esimerkiksi jatkuva ympäristön melualtistus, liiallinen fyysinen rasitus, jatkuvat negatiiviset ajatukset ja murheet, krooninen infektio sekä vääränlainen ravinto (ks. edellä). Krooninen distressi vaikuttaa suoraan immuniteettiin neuroendokriinisten mekanismien sekä sympaattisen hermoston välityksellä; yksi merkittävimmistä vaikutuksista on krooninen tulehdustila [33]. Jo akuutti psykologinen stressi nostaa interleukiini-6-tulehdusvälittäjäaineen pitoisuuksia veressä – puhumattakaan kroonisesta stressistä. Myös suoliston mikrobitasapaino sekä suolinukan epiteelisolut voivat vaurioitua niin akuutista kuin kroonisestakin stressistä; kroonistuessaan vauriot ovat usein vaikeampia ja voivat osaltaan pahentaa jo olemassa olevaa autoimmuunisairautta. Suoliston ja aivojen yhteys on tiedostettu viimeaikaisten tutkimusten valossa, ja vaikutukset voivat tapahtua kumpaankin suuntaan: kliininen masennus voi provosoida tulehdustilaa suolistossa, ja vastaavasti krooninen suoliston tulehdustila ja vuotava suoli voivat edesauttaa masennuksen syntymistä [33]. Viimeaikainen suomalainen tieteellinen katsaus stressihormoni kortisolin ja masennuksen yhteydestä havaitsi kroonisesti masentuneilla kortisoliresistenssiä solutasolla [34]. Herkillä ihmisillä akuutti stressitilanne aiheuttaa tyypillisesti suolisto-oireita, jotka voivat stressin kroonistuessa muuttua varsin ongelmallisiksi. Tämänkin vuoksi stressinhallinnan tulisi olla integraalinen osa autoimmuunipotilaan hoitoa.

Yhteenveto

Perinteinen autoimmuunisairauksien patogeneesiteoria, jossa geneettinen alttius ja ympäristön laukaisevat tekijät aiheuttavat taudin, on viimeisimmän tutkimustiedon valossa vanhentunutta tietoa, ja tässä artikkelissa esitetty kolmas tekijä, vuotavan suolen oireyhtymä, on oleellisesti vaikuttamassa autoimmuunitautien puhkeamisessa. Erityisesti keliakian ja tyypin I diabeteksen autoimmuunimallit osoittavat, että suoliston seinämän läpäisevät makromolekyylit voivat aiheuttaa autoimmuunitaudin ihmisillä, jotka sairastavat vuotavan suolen oireyhtymää ja jotka ovat sille geneettisesti alttiita. Kun mikä tahansa kolmesta autoimmuunisairauden puhkeamiseen vaadittavasta tekijästä (geenit, ympäristön laukaiseva tekijä tai suoliston häiriintynyt läpäisevyys) poistetaan, tulisi autoimmuuniprosessin pysähtyä. Rotilla tehty tutkimus zonuliinin estäjän, larazotidiasetaatin, tehosta autoimmuuniprosessin estossa antaa toivoa myös lääkkeellisestä parantamisesta. Kyseistä molekyyliä on testattu toistaiseksi noin 500:lla keliakiaa sairastavalla henkilöllä lupaavin tuloksin: haittavaikutukset ovat olleet placebon tasolla, ja tehokkuus on ollut erinomainen lyhytaikaisessa käytössä [35].

Kun autoimmuuniprosessi on aktivoitunut, tulisi suoliston hoitoon ja bakteeritasapainoon sekä eri ruoka-aineiden aiheuttamiin ongelmiin suhtautua vakavasti. Autoimmuunisairautta potevan henkilön välttämisruokavalio on hyvä olla aluksi tarkka (n. 2–6 kuukauden ajan): vältetään kaikkien vilja- ja maitotuotteiden sekä palkokasvien lisäksi myös perunoita, tomaatteja sekä muita koisokasveja. Kun vuotavan suolen oireyhtymä ja systeeminen tulehdusprosessi ovat korjaantuneet, voidaan ruoka-aineryhmiä ruveta vähitellen palauttamaan ruokavalioon yksitellen, mahdollisia oireita kuunnellen. Välttämisruokavalion ja systeemisen tulehdustilan hoitamisen ohessa suoliston bakteeriepätasapainon eli dysbioosin korjaaminen on myös tärkeä osa hoitoprosessia. Apuna tämän selvittämiseen ovat uudenaikaiset ulosteen mikrobiologiset analyysit sekä suoliston läpäisevyystesti. Probioottihoito on todettu tehokkaaksi suoliston bakteeriepätasapainoa hoidettaessa [41–42].

Stressinhallinta sekä psyykkiset, altistavat ja sairautta ylläpitävät tekijät tulisi myös ottaa huomioon kokonaisvaltaisessa hoidossa; erityisesti potilaan oma usko paranemiseen näyttäisi olevan merkittävä tekijä paranemisprosessissa [36–37]. Viimeisen vuosikymmenen yksi kuumimmista tutkimusaloista, psykoneuroimmunologia (PNI), antaa vaikuttavaa dataa siitä, miten mielen, tunteiden ja ajatusten osuus paranemisessa on merkittävä myös autoimmuunisairauksissa [38–40].

Olli Sovijärvi, LL, Integraalinen Lääketiede

Artikkeli ilmestyy tulevassa LiveLife-lehdessä marraskuun lopussa.

Kirjallisuusviitteet

1. Perl, A. (2004). Pathogenesis and spectrum of autoimmunity. Methods Mol Med 102:1–8.
2. Christen, U. & von Herrath MG. (2004). Induction, acceleration or prevention of autoimmunity by molecular mimicry. Mol Immunol 40:1113–1120.
3. Fasano, A. (2011). Leaky gut and autoimmune diseases. Clinic Rec Allerg Immunol. 42(1):71–78.
4. Plenge, RM. (2010). Unlocking the pathogenesis of celiac disease. Nat Genet 42:281–282.
5. Westall, FC. (2007). Abnormal hormonal control of gut hydrolytic anzymes causes autoimmune attack on the CNS by production of immune-mimic and adjuvant molecules: a comprehensive explanation for the induction of multiple sclerosis. Med Hypetheses 68:364–369.
6. Mojibian, M. et al. (2009). Diabetes-specific HLA-DR-restricted proinflammatory T-clee response to wheat polypeptides in tissue transglutaminase antibody-negative patiens with type I diabetes. Diabetes 58:1789–1796.
7. Edwards, CJ. (2008). Commensal gut bacteria and the etiopathogenesis of rheumatoid artritis. J Rheumatol 35:1477–1479.
8. Drago, S. et al. (2006). Gliadin, zonulin and gut permeability: effects on celiac and non-celiac intestinal mucosa and intestinal cell lines. Scand J Gastroenterol 41:408–419.
9. Fasano, A. & Shea-Donohue, T. (2005). Mechanisms of disease: the role of intestinal barrier function in the pathogenesis of gastrointestinal autoimmune diseases. Nat Clin Pract Gastroenterol Hepatol 2(9):416–22.
10. Fasano, A. (2009). Surprises from celiac disease. Scientific American 301:54–61.
11. Sapone, A. et. al. (2006). Zonulin upregulation is associated with incresed gut permeability in subjects with type 1 diabetes and their relatives. Diabetes 55:1443–1449.
12. Meddings, JB. et.al. (1999). Increased gastrointestinal permeability is an early lesion in the spontaneously diabetic BB rat. Am J Physiol 276:G951–G957.
13. Watts, T. et.al. (2005). Role of the intestinal tight junction modulator zonulin in the pathogenesis of type I diabetes in BB diabetic-prone rates. Proc Natl Acad Sci USA 102:2916–2921.
14. Sildorf, SM. et.al. (2012). Remission without insulin therapy on gluten-free diet in a 6-year old boy with type 1 diabetes mellitus. BMJ Case Rep Jun 21 2012.
15. Fasano, A. (2011). Zonulin and its regulation of intestinal barrier function: the biological door to inflammation, autoimmunity, and cancer. Physiol Rec 91:151–175.
16. Yacyshyn B. et.al. (1995). Multiple sclerosis patients have peripheral blood CD45RO+B cells and increased intestinal permeability. Dig Dis Sci 41:2493–2501.
17. Hewagama, A. & Richardson, B. (2009). The genetics and epigenetics of autoimmune diseases. J Autoimmun. 33(1):3–11.

18. Schmitz, H. et.al. (1999). Altered tight junction structure contributes to the impaired epithelial barrier function in ulcerative colitis. Gastroenterology 108:132–138.
19. Cordain, L. et al. (2000). Modulation of immune function by dietary lectins in rheumatoid artritis. Br J Nutr. 83(3):207–217.
20. Monetini, L. et.al. (2002). Antibodies to bovine beta-casein in diabetes and other autoimmune diseases. Horm Metab Res 34(8):445–449.
21. Rodríguez, J. et.al. (2003). Increased levels of bovine serum albumin antibodies in patients with type 1 diabetes and celiac-related disorders. J Pediatr Gastroenterol Nutr 37(2):132-135.
22. Vaarala, O. (2012). Is the origin of type 1 diabetes in the gut? Immunol Cell Biol. 90(3):271–276.
23. Cavallo, M. et.al. (1996). Cell-mediated immune response to beta cell casein in recent-onset insulin dependent diabetes: implications for disease pathogenesis. 348(9032):926–8.

24. Birgisdottir, B. et.al. (2006). Lower consumption of cow milk protein A1 beta-casein at 2 years of age, rather than consumption among 11- to 14-year-old adolescents, may explain the lower incidence of type 1 diabetes in Iceland than in Scandinavia. Ann Nutr Metab. 50(3):177–183.
25. Kaminski, S., Cieslinska, A. & Kostyra, E. (2007). Polymorphism of bovine beta-casein and its potential effect on human health. J Appl Genet. 48(3):189–198.
26. Severance, E. et.al. (2012). Complement C1q formation of immune complexes with milk caseins and wheat glutens in schizophrenia. Neurobiol Dis. 48(3):447–453.
27. Niebuhr, D. (2011). Association between bovine casein antibody and new onset schizophrenia among US military personnel. Schizophr Res. 128(1-3):51–55.
28. Johnson, I. et.al. (1986). Influence of saponins on gut permeability and active nutrient transport in vitro. J Nutr. 116(11):2270–7.
29. Grant, G. (1989). Anti-nutritional effects of soyabean: a review. Prog Food Nutr Sci. 13(3-4):317–348.
30. Liener, I. (1994). Implications of antinutritional components in soybean foods. Crit Rev Food Sci Nutr. 34(1):31–67.
31. Patel, B et.al. (2002). Potato glycoalkaloids adversely affect intestinal permeability and aggravate inflammatory bowel disease. Inflamm Bowel Dis. 8(5):340–346.
32. Keukens, E. (1995). Molecular basis of glycoalkaloid induced membrane disruption. Biochem Biophys Acta. 1240(2):216–228.
33. Gouin, J. (2011). Chronic stress, immune dysregulation and health. Am J Lifes Med. 5(6):476–485.
34. Viinamäki, H. et.al. (2012). Glukokortikoidien yhteys masennuksen syntyyn ja oirekuvaan. Duodecim. 128(10):1022–1029.
35. Kelly C, et.al. (2009). Safety, tolerability and effects on intestinal permeability of larazotide acetate in celiac disease: results of a phase IIB 6-week gluten challenge clinical trial. Gastroenterology 136(Supplement 1):A–474.
36. Pert, C., Dreher, H. & Ruff M. (1988). The psychosomatic network: foundations of mind-body medicine. Altern Ther Health Med. 4(4):30–41.
37. Forstmann, M., Burgmer, P. & Mussweiler T. (2012). “The Mind Is Willing, but the Flesh Is Weak”: The Effects of Mind-Body Dualism on Health Behavior. Psychol Sci. Sep 12 [Epub ahead of print].
38. Ziemssen, T. (2012). Psychoneuroimmunology – psyche and autoimmunity. Curr Pharm Des. 18(29):4485–8.
39. Butts, C. & Sternberg, E. (2008). Neuroendocrine factors alter host defense by modulating immune function. Cell Immunol. 252(1-2):7–15.
40. Rogers, M. & Fozdar, M. (1996). Psychoneuroimmunology of autoimmune disorders. Adv Neuroimmunol. 6(2):169–177.
41. Dai, C. et.al. (2012). VSL#3 probiotics regulate the intestinal epithelial barrier in vivo and in vitro via the p38 and ERK signaling pathways. Int J Mol Med. 29(2):202–208.
42. Patel, R & Lin, P. (2010). Developmental biology of gut-probiotic interaction. Gut Microbes. 1(2):186–195.

43. Sapone, A. et.al. (2011). Divergence of gut permeability and mucosal immune gene expression in two gluten-associated conditions: celiac disease and gluten sensitivity. BMC Medicine. 9:23.

Advertisements

Tagged as: , , , , ,

Categorised in: Nutrition, paleo, Physiology, Science

78 Responses »

  1. Voi kiitos ja kumarrus tästä artikkelista! Aivan loistavaa, kun saa omille kokemuksille ja ajatuksille tukea tutkimuksista. Sairastan itse colitis ulcerosaa ja voin sanoa, että juuri gluteeniton, maidoton ja palkokasviton ravinto on ihan ensisijainen hoito itselläni. Mielen hyvinvointia unohtamatta.

  2. Hei! Minulla on jonkinnäköinen autoimmuuni sairaus johon lääkärit eivät oikein löydä hoitoa. Myös omistan altistavat geenit juuri noille SLE, MS-tauti, Narkolepsia. Näistä en ole kuitenkaan saanut diagnoosia ja kuljenkin epämääräisesti CFS diagnoosin alla. Kun olen tutustunut näihin artikkeleihisi ja muihin vastaaviin, päädyin kokeilemaan artikkelissa mainitsemaasi välttämisruokavaliota. Voiko bataattia ylipäätään käyttää tässä välttämis vaiheessa?
    Hieman haluaisin tarkennusta siihen kuinka tarkkana pitää olla niistä ruoka-aineista joita voi käyttää. Eli onko sillä merkitystä jos kasvi kuuluu kaksisirkkaisten luokkaan kuten lanttu ja bataatti? Siis onko muulla väliä kuin sillä ettei kasvi/juures kuulu koiso/palkokasveihin, tarvitseeko noita luokituksia seurata? Mietin myös hampun siemenien käyttöä, kun on viljeltävä kasvi kuitenkin jonka siemeniä syödään.
    Nyt olen ollut pitkään sairauslomalla, nyt vointi on taas sen verran hyvä, että jaksan miettiä näitä muita apukeinoja oman kehoni auttamiseksi. Sen takia haluaisin hieman tarkennusta jotta en tee virheitä tässä vaiheessa.
    Ihanaa että asioille ollaan löytämässä uusia selityksiä ja kiitos että kirjoitat niistä näin kaikelle kansalle!

  3. Hyvä juttu tämä olen keliaakikko mutta saan edelleen oireita ns.gluten free tuotteista tai soijasta pähkinöistä raaoista kasviksista ruokavalio ei ole ongelma mut ehkä muiden suhtautuminen asenteella “eihän siinä ole gluteenia” ikä 54 mutta diag.5.vuotta sitten.Tarkemmin ajatellen oireita oli koko ikä mutta en ollut huolestunut.mutta nyt tiedonjano valtava.Onko niin jos jotain viljaa syö paras ehkä riisi.Itse syön riisiä kun olen sen pessyt ja huuhdellut moneen kertaan.

    • Vähiten ongelmallisen viljatuotteen ajatellaan olevan valkoinen riisi, koska jyvärakenteiden sisältämät antiravinteet on poistettu. Vielä jos liottaa ja huuhtelee voisin kuvitella sopivan varsin hyvin.

      Yleisesti suosituksessani on mukana valkoinen riisi tärkkelyslähteenä autoimmuunipotilaalle (ei toki välttämätön jos tuntuu, että VHH toimii paremmin).

  4. Hei, Hyvä artikkeli ja kun tätä artikkelia lukiessani tajusin, että minun vatsakivut ja yllämainitut oireet johtuu vuotavasta suolesta. Olenkin vältellyt luonnostaan, niitä ruokia joista olen huomannut tulevan rajuja oireita kuten soija, tofu, herneet, pavut ja maapähkinät yms. eli yritän syödä niitä harvoin, mutta lentokoneissa tarjotaan usein papuja, tofua ym. oireita aiheuttavia ja nykyään ymmärrän jättää syömättä, onneksi.

    Mistähän kala- ja äyriäisallergia johtuu? Minulla alkoi ihottumalla ja nykyään turpoaa nielu ja on vaikea hengittää esim. jos vahingossa olen seisovasta pöydästä kalaa ottanut(jonka “sylkäisen” takaisin kun maistan että se on kalaa) ja se kalan liemi on sotkeentunut muuhun ruokaani, niin saan oireita muutaman tunnin sisään viimeistään yöllä henki pihisee ja otan astmakohtauslääkettä, joka auttaa hieman, mutta yö menee istuvassa asennossa hengitys kulkee parammin. Voinko syödä esim. kuhaa tai muuta järvikalaa? Minulle lääkärit on ollut erimielisiä eli toiset sanoo ei ollenkaan kalaa eikä äyriäisiä ja jotkut sanoneet että voisi kokeilla, mutta en ole uskaltanut kokeilla, kun tuo nielu turpoaa. Harmittaa kun rakastin kalaruokia ja nyt en saa syödä niitä.

    Minulla on todettu astma-ja laajat allergiat, diabetes 2, metapolinen oireyhtymä, kihti, osittainen keuhkoahtauma ja uniapnea sekä krooniset tulehdukset keuhko-/poskiontelo-/korvatulehdukset eli yhtä tulehduksen hoitoa jatkuvasti. Jotenkin tuntuu että näihinkin sairauksiin voisi löytyä ratkaisuja, kun tutkimukset/tiede etenee toki itsekin tässä yritän välttää aiheuttajia ja nyt viimeisin on vvh-dietti, kun vain tahdon voima riittäisi se motivaatio, kun tuntuu että on kipeenä kokoajan, mutta yritän parhaani.

  5. Kiitos erittäin valaisevasta artikkelista. Alkavat nämä “solmut” aueta omassakin elämässä nyt, kun tajuaa eri ilmiöiden välisen yhteyden. Minun tapauksessani (colitis ulcerosaa sairastanut nyt 10 vuotta) nuo parasiitit, joita suolisto oli täynnä asuessani Afrikassa, olivat todennäköisesti yksi merkittävä laukaiseva tekijä geenialttiuden ja stressin päälle. Lisäksi olin 7 vuotta kasvissyöjä eli söin runsaasti ja jatkuvasti paljon palkokasveista valmistettuja ruokia, koska ajattelin niiden olevan terveellisiä proteiinin vuoksi. Harrastin paljon liikuntaa ja halusin pitää lihaksista huolta. Soijaproteiinia erityisesti nautin aina isot annokset kuntosaliharjoittelun jälkeen.

  6. Hyvä ja valaiseva artikkeli. Itselläni on lapsesta asti ollut astma, joka todettu johtuvan lähinnä eläin-ja siitepölystä sekä pölypunkista. Koskaan ei ole todettu erikseen ruoka-aine allergiaa. Vatsavaivainen olen ollut lapsesta asti. Yläaste ikäisenä aina ihmettelin kun iltapäivällä oli monen laisia oireita, ripulista ummetukseen ja usein ilmavaivoja. Lääkäri tuolloin sanoi sen olevan normaalia, joillakin nyt vaan on herkempi maha kuin toisilla.

    No sitten reilut 30vuotiaana todettiin keliakia. Sitä kuten tuota astmaakin on suvussa (sekä kyllä muitakin autoim. sairauksia). Keliakiaa ei vielä tuolloin nyt n.10v sitten ensimmäisenä epäilty…vaikka sitä suvussa olisikin ollut, tai sitten tuo oli TK:n omalääkärini huolimattomuutta tms. Gluteenittomalle ruokavaliolle siirryin heti kun tähystys oli tehty ja diagnoosi vahvistunut.

    Sitten n. 5 vuotta keliakiadiagnoosin jälkeen, vatsa edelleen enemmän tai vähemmän oireili, kunnes isohkon stressitekijän (omakotirakentaminen) laukaisemana alkoi suolistosta verenvuoto ja diagnoosiksi colitis ulcerosa. Nyt colitis on remissiossa, ja monen mutkan kautta olen löytänyt tietoa, että todellakin keliaakikolle tai autoimmuunisairaalle yleensä muutkin viljat kuin meidän ruis, ohra, vehna tai kaura, voivat olla ongelmalliset. Uskoisin, että minulla on kaiken aikaa, lähes 45 v ollut tuo vuotava suoli, joka on nämä kaikki aiheuttanut. Palkokasveja ja perunaa en vielä ole totaalisesti jättänyt ruoka-valiostani, enkä maitotuotteitakaan, pitänee jättää nekin pois.

    Stressiäkin olen koko ikäni mukanani kantanut. Monenlaiset elämän vaikeudet, vanhempien avioero, oma sairastelu, vanhempien alkoholismi, ja näiden sairastelu ja oman parisuhteen mutkat, työelämän hankaluudet väillä työttömänä yms. ovat pitäneet stressitasoni tehokkaasti ylhäällä varmaan pian koko elämäni, tokko edes tiedän kunnolla mitä on stressitön elämä.

    Toivoa kuitenkin on niin kauan kuin on elämää. Ja kuten sanoit, oma usko tervehtymiseen on myös tärkeää. Nyt ehkä on enemmän “välineitä” ko sairauksien hoitoon kuin aiemmin kun enemmän on tullut tietoa tästä gluteenisensitiivisyydestä ja sen vaikutuksesta. Vielä kun saisi tämän tiedon välitettyä muillekin suvun “sairaille”, ilman huuhaa-hattua…

  7. 4 vuotta gluteeniton, ja maidoton ruokavalio,sokeria 2krt kk jne. ruokavalio,silti astma pahentunut viimeiset vuodet.paino 49 ja 170 pituus.nyt luen että riisi ja tattarikin ois hyvä jättää pois.kasvissyöjä 15v,kanamuna käy…valkoista riisiä hiivasyndrooman takia en voi syödä-.eli voiko tälläinen enempää laihtumatta elää kanamunilla ja juureksilla?paraneeko astma enää 40 vuotiaalla?vai hyväksyttävä astman paheneminen ja syödä hyvällä omalla tunnolla ruskeaa riisiä.

    • Tohon hiivaan sen verran, että sokerin pois jättäminen ei välttämättä tuo ihmisille minkään näköistä tulosta (kuten ei ilmeisesti sinullekaan). Tuttavaltani, joka on siis ex raakaruokafanaatikko, lähti hiiva kiitämään kuin Taisto työkkäristä, kun aloitti tohtori Douglas N. Grahamin oppien mukaisesti 80/10/10-dieetin. Tyyppi mässäilee sokeripitoisilla hedelmillä ja silti näin kävi. Lisäksi pahat ruoansulatusongelmat katosivat. Autoimmuunisairautta hänellä ei ole.

      • Hiivavaivan häviämiseen todennäköisesti syynä elimistön ph-tasapainon korjaantuminen kyseisen ruokavalion avulla. 80/10/10 sisältää runsaasti emäksöiviä ruoka-aineita, mikäli sitä toteuttaa oikein.

        http://rawqueen.blogspot.fi/2011/01/ylihappamuustila-ei-olekaan-stabiili.html
        http://www.ph-ihme.fi/

        Itse noudatan normaalisti 100% paleota, sain siitä välittömästi heti aloittamisen jälkeen avun vatsaoireiluun ja väsymykseen. Kuitenkin samaisen hiivavaivan vuoksi olen väliaikaisesti vienyt ruokailua enemmän raakailun ja viherpirtelöiden suuntaan, meneillään on 25 vuoden aikana kertyneiden myrkkyjen puhdistus elimistöstä. Monta vuotta on jo mennyt lähes täysin sokerittomana (ei myöskään hedelmiä), eikä siitä ole ollut merkittävää hyötyä hiivaongelmassa. Ph-arvo viimeisimmän mittauksen mukaan 5,9, joten aika happamina täällä ollaan. Arvon pitäisi olla koko päivän yli 7,2. Ei ollenkaan kummallista, että hiiva istuu tiukassa ja voi hyvin. Mittauttakaa siis ph-arvonne säännöllisesti, niin vältytte erittäin kurjilta terveysongelmilta…

        http://www.viidakkotohtori.fi/phmittauspaperi-liuskana-p-781.html

        Virallista autoimmuunisairausdiagnoosia minulla ei ole (huolimatta yli 100:sta lääkärinvastaanotosta kuluneen neljän vuoden aikana), enkä kyllä sellaisella mitään tekisikään. Ruumiinlämmöstä (34-35,5) ja aineenvaihdunnan toimimattomuudesta olen itse päätellyt seuraavaa: kakkostyypin kilpirauhasen vajaatoiminta ja anemia. Anemian sain kovalla työllä selvitettyä työterveyslääkärillä, hänen mielestään anemia ei ole mahdollinen, mikäli hemoglobiini hyvä. Kuinkas sitten kävikään. HB tosiaan hyvä (133), mutta seerumin rauta vain 7,5 (pitäisi olla yli 20, jotta immuunijärjestelmä toimisi tehokkaasti). Nyt otin kokeiluun paleon lisäksi eläinperäisen kilpirauhashormonin (Armour Thyroid) ja koitan nostaa luonnonmukaisella rautalisällä rauta-arvon yli 20. Villiintynyt Candida Albicans ryöstää mm. elimistön rautavarastoja, joten ei tuon anemian olisi pitänyt tulla ainakaan yllätyksenä.

        http://www.luontaisnetti.fi/index.php?valikko=valikko&sivu=aikuiset_kakkostyypin_kilpirauhasen_vajaatoiminta

        http://www.luontaisnetti.fi/index.php?valikko=valikko&sivu=aikuiset_seerumin_rauta_tarkea_terveyden_mittari

        Lisäksi suosittelen lämpimästi Health Concept Analyzeriä, vitamiinimittausta, jota on saatavilla ainakin Life-myymälöissä. Mittauksesta liikkuu mitä negatiivisempia juttuja netissä, ja olin itsekin aluksi hyvin skeptinen. Samana päivänä kun tehtiin tuo HCA, kävin yksityisellä lääkäriasemalla mittauttamassa D-vitamiinitason ja seerumin rauta-arvon. Verikokeiden ja HCA:n tulokset olivat yhteneväiset, joten enää en ole skeptinen. Mittauksessa selvisi myös muut puutokset, sellaisetkin, joita ei tule ajatelleeksi (esim. lysiini, tryptofaani) ja raskasmetallien/ympäristömyrkkyjen määrä elimistössä. Mittauksen antamat tulokset eivät ole eksakteja lukuja, mutta antavat suuntaa sille, mitä elimistöstä puuttuu ja mitä on liikaa.

        http://www.annbet.fi/79

        Lähti nyt ihan lapasesta tarinointi, toivottavasti on jollekin apua ylläolevista linkeistä.

        Kiitos Ollille loistavista sivuista ja kaikesta siitä tiedosta ja avusta, jota olet ihmisille antanut. 🙂

        T. Sovijärvi-uskovaisten perhe

    • Tai siis raakaruokailuahan toi 80/10/10:kin taitaa olla, mut any case, sokeripitoista ahmimalla pääsi hiivasta…

    • Moi, Selailin sieltä ja täältä nopeasti artikkelia ja vastauksia ja stoppasin tuohon lausahdukseesi, paraneeko astma enää 40vee iässä !! Itse olen 45vee, nuorena superastmaattinen olin ja nyt ei enää ollenkaan, eikä sillä ole juurikaan ole ollut tekemistä ruokavalion kanssa. Tällä en kiellä ruokavalion vaikutuksen merkitystä ollenkaan, laajennan vain vähän kamerakulmaa ja heitän pohdittavaksesi tärkeysjärjestyksiä.

      Olen tehnyt kiinalaista akua kohta 20vee, ihan vaan painoarvon takia mainitsen tämän, mutta paranemisen ei KOSKAAN tarvitse katsoa ikää.. Siis EI KOSKAAN !! Tajunnan kannalta katsottuna olemme monet vielä viiskymppisinäkin murrosiässä !! eli mieti miten monet uskomuskaavat ovat muodostuneet esteiksi paranemisille jostain tai ts. etenemisen esteiksi. Yleisesti sisäiset kriisit ja ikä ITSESSÄÄN ovat oivia mahdollisuuksia astmojen katoamiseen.. se on minusta lähtökohtana varteenotettava seikka, jota voit alkaa OMALLA TAVALLASI (ja sitä kunnioittaen) sallimaan arkiseen tietoisuuteesi mahdollisuudeksi toteutua. Asiat ja olosuhteet ovat PALJON valoisampia ja mahdollisuuksia on niin tuhottomasti enemmän kuin voimme älyllisesti kuvitellakaan.. siinä ajatuksiksi sulle 🙂

      Näe sen jo parantuneen and trust you’re self ❤

      Eero Sillankorva

  8. Kirjoittelin mielestäni jonnekin jo kysymyksen, mutta hukkasin sen sivun! Eli tämä nuori opiskelija-nainen haluaisi kysynyä tarkennuksia ruokavalioon kun tarkoitus on hoitaa kilpirauhasen vajaatoimintaa. Terveydentilani saattaa olla lopputulos kauan korkeina pysyneistä kortisoli-arvoista ja vuosia sitten alkaneesta anorexiasta (normaalipainossa ollut jo monta vuotta, vaikka täysin terve en olekaan kauaa ollut), tällä hetkellä matala TSH, Thyroxinin avulla saatu t4 nyt viiterajoille, kortisoli yhä korkea. Kuntosalitreeniä ja intensiivistä liikuntaa harrastanut kauan ja syyllistynyt myös liian vähäiseen syömiseen. Useita rasitusvammojakin ollut, hoidettu tietty tulehduskipulääkkein. Lääkäreiltä ei kovin helposti saa selvitettyä tarkkaa diagnoosia ja koenkin että apua voisi saada tarkalla paleolla, joka tukisi Thyroxin- hoitoa.

    Tulisiko tilanteessani tomaatti (kaikissa muodoissaan: tomaattimurska ja aurinkokuivatut tomaatit), munakoiso ym. koisokasvien lisäksi poistaa ruokavaliosta myös valkoinen riisi? Voiko kaikkia muita pähkinöitä paitsi maapähkinöitä käyttää? Entäs Puhdistamon laadukas riisiproteiini proteiinin lähteenä esim aamupalalla? Maitotuotteet, viljat ja pavut, linssit ym. eivät ruokavalioon kuulu, sen tiedänkin jo. Entä, voiko kuituna käyttää psylliumkuorijauhetta? Voiko bataattia käyttää? Juureksia ja kaaleja kai voi kypsennettynä käyttää? Oliko niin, että kananmuna pitäisi poistaa ruokavaliosta muutamaksi kuukaudeksi? Onko jotain muuta jota pitäisi välttää?

  9. Olli, kiitos hyvästä “pr-työstä” mitä teet autoimmuunisairauksien (ja niille altistavien ruokien) suhteen! Eilinen Studio55-haastattelu taisi vihdoin herättää isänikin ottamaan jo vuosikaudet puhumani asiat enemmän tosissaan, vaikka suvussa on ennestään jo diagnosoitu ainakin yksi keliakia-tapaus (isän sisko). Omalla kohdallani huomasin viljattomuuden sopivan vhh-kokeilujen kautta, tämä tapahtui ikään kuin vahingossa siis. Enimmäkseen olen ollut gluteenittomalla ruokavaliolla viimeiset nelisen vuotta (välissä kyllä vaihtovuoden takia myös viljallinen kausi). Kotona en syö gluteeniviljoja kuin todella poikkeustapauksissa (ja usein kärsin sitten myös seurauksista). Poikkeuksia lehmänmaidottomaan ja viljattomaan ruokavalioon tulee tällä hetkellä ehkä noin kerran parissa viikossa, useimmiten harvemmin.

    Keliakiatesti on tehty kerran pari vuotta sitten, mutta jo gluteenittomien kokeilujeni jälkeen (n. 2-3 viikon mittaisen gluteenialtistuksen jälkeen) – testi ei YTHS:n lääkärin mukaan näyttänyt kohonneita vasta-ainearvoja. Nyt hakeuduin lääkärille taas toistuvien treenejä häiritsevien immuniteettiongelmien jälkeen ja nyt labrassa ja röntgenissä tsekataan pitkä litania: nenä- ja poskiontelot, kilpirauhashormonia, kelikiaa, laktoosi-intoleranssia, B12, perusverenkuvan ja senkkojen lisäksi. Olen vähän skeptinen sen suhteen tulevatko tulokset taaskaan paljastamaan mitään muuta kuin korkeita tulehdusarvoja (kaulan imusolmukkeet olivat turvoksissa), olenhan jo mahdollista gluteeniherkkyyttä “lääkinnyt” ruokavaliolla aika pitkään (vaikka poikkeuksia ruokavaliossa välillä tuleekin) ja kaiken lisäksi otan vitamiinilisiä mm. B12:a pillerinä, joten aliravitsemuskin voi olla vaikea todeta. Epävarmuus raastaa.

    Olen varannut ajan vastaanotollesi (uutena potilaana vasta kesäkuun puoleenväliin) ja jos mahdollista, haluaisin varmistaa onko minun syytä varautua käyntiin jollakin tavalla. Pitäisikö minun esim. altistaa itseäni tällä välin näille “kielletyille aineille” maidolle ja viljalle (vaikka koenkin, että niistä menee pää tukkoon ja tulee masennus)? Olen lukenut, että testeissä näkyvien vasta-ainearvojen kehittymiseen saattaa gluteenin kohdalla kulua jopa puoli vuotta. Minkälaisia altistusmääriä tarvitaan (esim. jokapäiväinen annos leipää/pastaa vai riittääkö kerran viikossa vähän reippaampi annos – vaikka lauantaipizza), jotta vasta-ainearvot saataisiin “aktivoitumaan” näkyvälle tasolle, jos tällaista keliakiataipumusta ihmisellä on?

    Kiitos etukäteen vastauksesta!

  10. tämä varmaan sulle onkin jo tuttua juttua, tässä kyllä kerrotaan about 200 eri autoimmuunisairaudesta joihin on liitetty gluteenisensitiivisyys, tieto lisää tuskaa. Mulle tavan tallaajalle tämä oli silmiä avaava juttu (toi video oli sopivan kansantajuisesti selostettu kaaviokuvineen), kun tosiaan keliakia on ollut mun kropassa jo useamman vuoden, että siis kaura, hirssi maissi ja tattarikin on huono juttu, monen muun ohella (maito, palkokasvit, peruna…) toisen vanhempani puolelta tätä gluteenisensitiivisyyttä on oletettavasti ollut enemmäkin kun muistelen sukulaisteni “vaivoja”, kaikki löytyy tuosta 200 sairauden listasta. Joo, täytyy kehottaa heitin katseleen tuon studio55 jakson.

    • Kiitos tästä linkistä, todella asiallinen ja selkeä! Laitan Ollin kirjoituksen ohella tämän havannoillistavan videopätkän kiertoon, niin tulee mahdollisesti joku tolkku “lautasmalli, THL, parantumaton sairaus” -tuttavien päähän…

  11. Vielä semmoinen kysymys tuli mieleeni, että jos nyt syön suht paleosti, mitä mausteita saa / voi vapaasti käyttää? Kannattaako syödä jotain maitohappobakteerikapseleita? Voiko vuohenmaito/juustoa syödä, satunnaisesti? Hunaja? Tee & kahvi?

  12. Mutta entä se riisiproteiini jos haluaa koittaa anti-immuuniprotokollaa?

  13. Ja entä voiko silloin käyttää raakasuklaata?

  14. …Ja maca, chlorella, spirulina ja msm? Onko Solgarin L-tyrosinea (500mg) turvallista käyttää? Muihin asioihin löytyi podcasteista apua.

  15. …Vielä kysyisin, miten on tuoreiden marjojen ja kuivattujen marjajauheiden laita?

  16. Olen pahassa pulassa: lapseni geenitesti B-HLA-KELI oli positiivinen ja funktionaalinen lääkäri suositteli viljatonta. Olen itse viljattomalla joten mulle asia ja sen perustelut on ihan selviä. Mutta lapsen isä, siis exä, joka on tutkija, ei niele näitä perusteluita, vaan odottelee kai jotain “aukotonta” tutkimusta (?). Mulla on kilpirauhasen vajis ja NDT-lääke. Lapsellani on “oireita” + aamulämpö oli 35,3. Nyt noussut noin 36:een homeopaattisilla + lisäravinteilla. Miten saan exän vakuutettua näistä tutkimuksista että suostuisi lapsen viljattomaan ruokavalioon? (Keldrima ei uskalla antaa todistusta koulua varten jolleivat molemmat vanhemmat suostu siihen). Kerroit Studio55:n ohjelmassa että tätä tutkimusta on tehty 10 vuotta Yhdysvalloissa. Löysin netistä sen keliakiainstituutin tiedot. Osaatko kertoa jotain vakuuttavaa tutkijasta/tutkimuksesta ym.ym. jolla voisin saada lapsen isän muuttamaan mielensä???

  17. …Pahoittelen sitä, että kysyin noin hajanaisesti kysymykseni. Lisäksi kysyisin vielä, mitä hedelmiä on suositeltava syödä autoimmuuniprotokollaa noudatettaessa vai tulisko ne jättää muutaman kuukauden ajaksi täysin. Ristiriitaista infoa löytyi. Mm. tuolla http://www.thepaleomom.com/2012/05/modifying-paleo-for-autoimmune.html näet kysymykseni, niin kopsaatko ne ja kokoat yhdeksi kysymykseksi ja vastaat niihin? Uskon noista kysymyksistäni olevan apua monelle… Tosi vaikeaa löytää informaatiota näistä asioista. Arvostan suuresti työtäsi!

  18. Tamara, käytä lapsesi yksityisellä tähystyksessä saamassa virallinen keliakiadiagnoosi, ja sitten saat todistuksen kouluun. Mulla kans ollut suvussa henkilöitä, jotka eivät ole ymmärtäneet, että keliakia on sairaus, mikä pitää hoitaa ja ainoa hoito on viljaton ruokavalio, ja joskus sosiaalisissa tilaneteissa edelleen on hankaluuksia kun jotkut ei voi käsitää, että eikös sitä nyt edes vähän vois maistaa…

  19. Mielenkiintoista. Kiitos!

    Kiinnostaa myös, että millä voi selittää tilanteet, jossa keliaakikko “kerää” itselleen lisää autoimmuunisairauksia keliakian toteamisen jälkeen? Kyllä, autoimmuunisairaudet kulkevat “käsi kädessä”. Mutta kysymys koskee niitä keliaakikkoja, jotka ovat ylläpitäneet jo vuosia tiukkaa gluteenitonta ruokavaliota ja heillä silti todetaan uusia (vasta alkaneita) autoimmuunisairauksia. Tarkennuksena tässä, että tiukalla gluteenittomalla ruokavaliolla ei tarkoiteta keliakialiiton ohjeiden mukaista “erittäin vähägluteenista ruokavaliota” vaan siis täysin puhtaasti gluteenitonta.

    Eikö täysin gluteenittoman ruokavalion ylläpidon tulisi ehkäistä keliaakikon mahdollisuutta “saada” uusi autoimuunisairaus. Tietojen valossa, yksi kolmesta vaadittavasta tekijästä eli vuotavan suolen oireyhtymä ei toimi enää uuden autoimmuunisairauden puhkeamisessa edesauttajana. Tietenkin jälkelle edelleen jäävät kaksi tekijää, geneettinen alttius ja mahdollinen ympäristön laukaiseva tekijä.

    Mietityttää myös miten keliakialiiton ruokavaliosuositukset gluteeniton ja erittäin vähägluteeninen tuottavat tuloksia keliaakikkojen muiden autoimmuunisairauksien puhkeamisessa? Suurin osa keliaakikoista kuitenkin “kykenee” ilman oireita syömään erittäin vähägluteenista ruokavaliota.

  20. Kiitos loistavasta artikkelista!

    Toivoisin että ehtisit vastailemaan pariin pulmaan;

    Ystävälläni on kilpirauhasen vajaatoiminta todettu yli kymmenen vuotta sitten.
    Pari vuotta sitten niveloireiden (nivelet turvoksissa/jäykkiä) vuoksi määrättiin nivelreumalääkkeitä, varsinaisesti nivelreumaa ei käsittäkseeni todettu.

    Hän on ollut vuoden ilman kotimaisia viljoja, mutta luettuamme artikkelisi jokin aika sitten olemme opetelleet paleotyyppistä ruokavaliota.

    Olisinkin kysynyt hänelle määrätyistä reumalääkkeistä Salazopyrin sekä Oxiklorin että missä vaiheessa niitä uskaltaa jättää pois ruokavaliomuutoksen jälkeen?
    Onko niveloireilu voinut tehdä peruuttamatonta tuhoa, eli joutuuko lääkkeitä syömään kuitenkin?
    Entä miten kyseiset lääkkeet vaikuttavat, mikä on em. lääkkeiden vaikutusmekanismit?
    (Salazopyriniä kai käytetään pääasiassa joihinkin suolisto-ongelmien hoitoon? Purkin kyljessä on teksti “Vaikutustapaa nivelreumassa ei ole täysin selvitetty”.)

    Samoin kiinnostaisi tietää voiko kilpirauhasen vajaatoiminnan lääkitystä (Tyroksin) jättää myös pois jollain toimenpiteillä?
    Onko poisjättämisen kokeilussa riskejä?
    Ymmärtääkseni vajaatoiminnassa kilpirauhaseen tullut tuhoja, pystyykö keho enää niitä korjaamaan?

    Kiitos etukäteen vastauksistasi ja käyttämästäsi ajasta!

    -Lare

  21. Itselläni siis keliakia (n.10v), johon ohjeena gluteeniton ruokavalio. Gluteenittomana ruokavaliona olen noudattanut ruokavaliota, joka on sisältänyt kuitenkin vehnätärkkelystä ja kauraa, keliakialiitonkin ohjeiden mukaisesti, Ja mielestäni olin oireeton. Kauran olen jättänyt hyvin vähille viime vuosina, mutta vielä sitä söin samoihin aikoihin kun CU todettiin, eli kaura todennäköisesti olisikin sopimaton. Tai maitotuotteet, niitäkin on tullut käytettyä, välillä enemmän välillä vähemmän. Maidon kaseiinihan on myös yksi joka saattaa tuota vuotavaa suolta aiheuttaa. En yhdistänyt oireitani noihin ruoka-aineisiin, koska ohjeen mukaan siis noudatin gluteenitonta ruokavaliota ja maitotuotteeni olivat vähälaktoosisia tai laktoosittomia. Olettaisin, että myöskään tuo vehnätärkkelys ei ole hyväksi, Vaikka gluteenipitoisuudet ovat pienet, gluteeniherkälle ei siis pienetkään annokset vaan yksinkertaisesti sovi. Toisaalta kontrolliverikokeessa ei koskaan ole näkynyt mitään “kummallista” ja lääkärin mukaan ruokavalio olisi siis ollut toimiva. Verikoe siis ei kerro kaikkea. CU.n yhteydessä ei missään vaiheessa ole sanottu että ruokavaliolla voisi sairautta hoitaa. Toisaalta hoitava lääkärini ei ole kieltänyt kokeilemastakaan, että mikä sopii, mikä ei.

    Uskon vahvasti tuohon että myös nuo ns.gluteenittomana pidetyt eivät ole sen parempi vaihtoehto keliaakikolle, koska nuo proteiinit ovat niin samankaltaisia kuin gluteeni, Eli tuo “vuotava suoli” ei paranekaan, joka sitten päästää läpi noita ns.gluteenittomienkin viljojen proteiineja. Sama ongelma on myös noiden perunoiden ja palkokasvien kanssa. Eli tuo vuotava suoli pitää ensin saada paranemaan, paranemiseen voi mennä puolesta vuodesta puoleentoista. Voi olla että maitotuotteet, perunat tai palkokasvit eivät sovi senkään jälkeen, koska tuo vuotava suoli voi tulehtua uudelleen jos altistusta on runsaasti.

  22. Hei. Suuri kiitos artikkelista. Minulla on diagnosoitu proktiitti ja lääkärin mielestä ruokavaliolla ei ole mitään merkitystä proktiitin hoidossa. Monien internetissä vietettyjen tuntien jälkeen olen karsinut kotimaiset viljat kauraa lukuunottamatta pois ruokavaliosta ja vaihtanut maitotuotteet laktoosittomiin. Oireet ovat vähentyneet huomattavasti. Aion nyt karsia viljat ja maitotuotteet pois kokonaan, jotta tulehdus ei leviäisi.
    Olen syönyt myös spirulinaa ja chlorellaa niiden sisältämän lehtivihreän vuoksi. Mikä on sinun mielipiteesi levien vaikutuksesta haavaiseen suolistotulehdukseen? Hyödyksi vai haitaksi?

  23. Terve, kiitos kiinnostavasta kirjoituksesta!

    Luin, että gluteeniherkkyyden voisi testata geenitestillä. MS-potilaan lapsena minua kiinnostaisi ovatko testit luotettavia ja tehdäänkö näitä Suomessa? Yritin etsiä tästä tietoa tuloksetta.

    Kiitoksia ajastasi!

  24. Hei : )

    Kiitos mielenkiintoisista kirjoituksista. Minulla on vuotava suoli ja se on tuonut mukanaan tosi paljon oireita – allergiaa ja yliherkkyyttä ym. ym. Herkkys ja allergisuus ruoka-aineisiin on tosi voimakas. Yhden käden sormilla voidaan laskea ne ruoat ja juomat joita voin syödä ja juoda. Tätä tilaa on kestänyt jo kymmenen vuotta eli kymmenen vuotta olen joka päivä syönyt samaa ruokaa. Lääkäreiltä en ole saanut mitään apua ja sen tähden olen itse joutunut hakemaan kaikki tietoni. Kun luin kirjoituksiasi, niin sain pariin kysymykseeni vastauksen – kiitos niistä – tieto oli tärkeä minulle. Minä tiedän mitä minun pitäisi tehdä, mutta kehoni ei ole armollinen minulle, että ottaisi tämän tiedon vastaan. Toivon – uskon ja luotan, että tulee joskus se hetki jollin olen saanut kerättyä kaikki tiedot mitkä auttavat minua saamaan kehoni parempaan kuntoon. On hyvä, että on toisin ajattelevia lääkäreitä – kaikkea hyvää sinulle ja kiitos : )

  25. Etsin itse oireilleni syytä ja sain linkin sivuillesi.Minulla kilpirauh,vajaatoim,epäilen joko punäjäkälää tai keliakiaa,koska kynsissä muutoksia.5 kertaa ollut sellainen “kohtaus” aamupalanjälkeen et verenpaina nousee ja pulssi korkea,heti mennyt lääkäriin,sydänfilmi ,ei mitään erikoista sillä hetkellä osattu sanoa mistä johtui.Samoin suussa limakalv.kirvelyä,hammaslääk.mainitsi lichen planus.Nyt toisessa jalan isovarvas puutunut,ilmavaivoja,Lääkärini luulee pian et olen luulosairas.

  26. Hei!

    Loistava artikkeli, olen itse sairastanut tyypin 1 diabetesta nyt 3 vuotta, puhkesi suht myöhään 21-vuotiaana. Isälläni on myös D1 sairastui 39-vuotiaana ja yhdellä siskoistani, hän sairastui 15-vuotiaana.
    Selvästi itselläni on perintötekijöissä tämä autoimmuunisairaus. Ruokavalion vaikutusta sairauteen olen miettinyt paljon esim juuri suomalaisten suuri maidon kulutus (itselläni meni litra päivässä.
    Nyt on joutunut miettimään ruokavaliota erittäin paljon. Tuossa sinun tekemässäsi listassa on aika paljon no no-ruoka-aineita, joten mitä sitten saisi syödä, että saa tarvittavat ravintoaineet ja paljon urheilevalle ihmisille riittävästi energiaa?

  27. Moi, ja kiitos valaisevista artikkeleistasi!

    Oletko tutustunut valkojäkälään ja sen hoitoon ruokavaliolla? Oireiluni alkoi asuessani homeasunnossa, mutta muuton jälkeen helpotti osittain, kunnes nyt elämässäni olevat stressitekijät aiheuttavat aggressiivista oireilua. :/ Pari viikkoa sitten jäi maito- ja viljatuotteet pois, sokeri myös. Odotan innolla, jos pitemmän päälle voin ruokavaliolla hidastaa taudin etenemistä… Kuntoilun tukena tuli nautittua paljon soijaproteiinia, mutta sen lopetin myös. Herasta pidän kiinni.

    Muutaman vuotta ovat vaivanneet tenniskyynärpääoireet, jotka fysioterapeutin mielestä pitäisivät loppua, kun kuormitus loppuu. Homeaikaan minulla oli massiivinen niveltulehdus (lähes kaikissa nivelissä, kesti 7kk), joka lakkasi jossain vaiheessa näkymästä tulehduksena verikokeissa ja ultrassa, vaikka kipua oli edelleen. Ajattelinkin, että elimistössäni saattaa olla joku muu tilanne, joka ylläpitää ärsytystilaa, kun pelkkä lepo ei auttanut. Homeen aihauttajaksi lääkärit eivät oireilua tietenkään uskoneet. Olen pitänyt vastustuskykyäni yleisesti hyvänä, sillä flunssa iskee kerran kahdessa vuodessa, mutta se ei taida olla yhteydessä autoimmuunisairauksiin?

    Perinteiset lääkärit lyttäävät MSM:n käytön, mutta aloin taas käyttämään jauhetta, sillä pidän sitä luonnollisena “solukorjaajana”. Ainakin hevosten urheiluvammoissa sillä on saatu hyviä tuloksia, mutta ilmeisesti sen käyttöä vaaditaan pitkään ennen tuloksia. Lääkärit varoittelevat verisuonten tukkeutumisesta, ihon hyvinvoinnille sitä suosittelee esim. Life. Onko sulla jotain kommenttia tähän tuotteeseen?

    • Minun ruoka-allergia oireet (maitotuotteet, kananmuna, gluteeni,tattari, jne, jne.) immuunipuolustuksen romahdus, äärimmäisen kiusalliset vatsa ja ilmavaivat alkoivat myös muutettuani home asuntoon. Väitänkin, että suuri osa täälläkin mainituista vaivoista johtuu yhä meneillään olevasta altistumisesta homeille. Artikkeli on muuten aivan asiallinen, mutta jollei altistumista homeille pysäytä ei mitkään ruokavalio muutokset paranna. Päinvastoin allergiat tulevat vain lisääntymään lisääntymistään, kuten suurella osaa tämänkin palstan lukijoista.

      • Erittäin hyvä ja tärkeä pointti. Homeongelma on todellinen. Sitäkin pystyy onneksi testaamaan ja tulee ottaa huomioon kokonaishoidossa.

  28. Semmoinen tuli vielä mieleen, että jos satunnaisesti, esim. kyläillessä tai hillittömään makeannälkään syö ihan tavallisia leivonnaisia, maitotuotteita, karkkia tms, meneekö elimistö sekaisin? Ei tarvitsisi olla “hankala vieras”, tai esimerkiksi matkoilla voisi nauttia vähän vapaammin, kun rajattuun ruokavalioon sopivaa tarjontaa ei välttämättä löydy.

  29. Hei! Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Itse autoimmuunioireilevana, pienten lasten äitinä pyytäisin tietoa siitä, onko Suomessa lääkäreitä, jotka vastaanottaisivat näissä autoimmuuniasioissa myös lapsia (perheitä), varsinkin ruokavalion muutokseen tarvitsisin neuvoja. Ilmeisesti Olli Sovijärvi ei ota uusia potilaita? Perheellämme sukurasitteena monenkirjavia autoimmuunisairauksia ja sekä minä että lapset oireilemme jo. Lähinnä kaipaisin neuvoa perus kasvavan lapsen arkiruokaan ja lisäravinteisiin ilman, että se vaikuttaa kasvuun ja kehitykseen. Itse olen maatilan lapsi, ja leivällä ja maidolla kasvanut!;( Se on valitettavaa, että nykyäänkin sairauksia hoidetaan vasta niiden puhjettua, kun olisi kuitenkin mahdollista vaikuttaa asioihin jo ennen sairautta. Voitteko suositella jotain?

  30. Onko tuota geneetistä alttiutta mahdollista käydä tutkimassa normaali lääkärin vastaanotolla? Jos ei mitään alttiutta löydy, niin ei ilmeisesti tarve niin tiukalle ruokavaliolle? Funktionaalista lääketiedettä edustavat lääkärit kun tuppaavat aina löytämään kaiken näköistä (viljaa ei suositella kenellekkään tutkimuksissa käyneille).

  31. Hei Olli!

    Kiitos tästä infosta, todellä hyvää asiaa!

    Sairastan CU:ta ja aloitin tiukan scd:dietin 21päivää sitten, voisin nyt muokata sitä paleon suuntaan. Miten mielestäsi punainen liha sopii akuutissa vaiheessa? Jenkeistä saamieni ohjeiden mukaan esim. laadukas jauheliha on tärkeää ja OK, mutta suomessa esim. ravintoterapeutit ym. pois sulkee heti ensimmäisenä punaisen lihan? Minkälaisia kokemuksia sinulla on tästä?

    Paljon kiitoksia jo etukäteen…

    -Janne

  32. Hei Olli,
    voiko valkojäkälään saada helpotusta ruokavaliolla? Kortisonivoiteet eivät enää tehoa ja pelottavat muutenkin.
    Olen jättänyt maidon ja vehnän sekä minimoinut sokerin.

    Terveisin Päivi

  33. Kuinka välttämisruokavalio/paleoruokavaliio sopii ALS-potilaalle. Onko siitä todettu mitään hyötyä tai haittaa? Voiko ruokavaliota ajatella “hoitona” Rilutekin ohella?

    Miehelleni, 55v, alkoi ensimmäiset ALS-oireet n. 1,5 v sitten käsien lihasnykinällä. Nyt kädet ovat melko voimattomat ja puhe ja nieleminen vaikeutuneet olennaisesti. Jalat toimivat vielä hyvin.

    Kiitos mielenkiintoisista sivuista.

  34. Hei, minulla on reaktiivinen niveltulehdus, joka on kestänyt nyt kuutisen kuukautta. Olen ollut paleoruokavaliolla 5 viikkoa. Sama tulehdus jatkuu edelleen. Tulehdusta on akilesjänteiden alaosassa/kantapäissä, oikean jalan päkissä sekä välillä vasemmassa nilkassa. Käytän salitreenin jälkeen heraproteiinia (isolaattia). Välillä käytän sitä muutenkin lisätäkseni päivittäistä proteiinin saantia. Pitäisikö tämäkin jättää pois?

    Kortisonikuuri suun kautta ei oikein tuonut tulosta. Kortisonipiikit sensijaan ovat mielestäni auttaneet hieman. Akilesjänteisiin lääkäri ei halua pistää, koska voi kuulema haurastuttaa niitä. Syön Arcoxia 90mg tarpeen mukaan. Yleensä joka toinen päivä. Olen koittanut olla ilmankin muutaman päivän, mutta silloin oireet kasvavat. Tavallisesti, jos otan tabletin yöksi, niin seuraava päivä on lähes oireeton. Lisäksi söin alussa kurkimiinia sekä nykyisin vielä MSM:ää ja ruusunmarjauutetta.

    Kiitos!

  35. Kiitos mielenkiintoista.Olen seurannut Ms-tautia ja tutkimusta n.20 vuotta ja minulla on siitä ihan oma havainto .Tämä artikkeli tukee omaa oivallustani autoimmuunisairauksista ja mm.vuotava suoli oireista.jos kiinostaa ….

  36. Loistavaa, että löysin tämän artikkelin ja vahvistuksen ajatelmalleni, että viljoissa jokin muu kuin gluteeni aiheuttaa minulle ongelmia.
    Minulla on täysin imetetty 5kk poika joka oli alkuun hyvin itkuinen ja 3kk ikäisenä alkoi nukkua huonosti. Unia häiritsee ainakin mansikka, omena, muna ja ilmeisesti maitokin.
    Minulla on todettu nivelreuma 30 vuotta sitten. Nivelkipuihin sain apua aikanaan gluteenittomasta vhh-dieetistä.
    Synnytyksen jälkeen tauti pahentunut ja viimeisen kuukauden ajan vatsa on ollut huonossa kunnossa (närästää ja turvottaa ja polttaa). Tattaria olen syönyt joka päivä viime aikoina. Sen osaan nyt jättää pois artikkelisi ansiosta. Voiko minun vuotava suoleni aiheuttaa lapseni allergiat tai yliherkkyydet?
    Syön Prednisolonia reumaan 10mg päivässä, jotta pysyisin kävelykuntoisena ja 10mg marevania, koska sain laskimotukoksen kolme kk sitten. Olisiko sinusta parempi lopettaa lääkkeet?
    Mitä mieltä olet minun tapauksessani neuvolan suosituksesta aloittaa gluteeniviljat ennen puolen vuoden ikää? Itse pelkään altistavani lapseni autoimmuunisairaudelle.

  37. Moi Olli!

    Olen jo selkärankareuman hoidossa pitkällä ja reumani on pysynyt melko hyvin remissiossa ruokavaliolla, eli allekirjoitan tämän blogitekstin teorian täysin. 🙂

    Nyt olen innostunut resistentistä tärkkelyksestä, mutta aloin miettimään, että onko se kuitenkaan hyväksi, tai onko resistentin tärkkelyksen lähteessäni http://www.iherb.com/Bob-s-Red-Mill-Potato-Starch-Unmodified-24-oz-680-g/12295?at=0 lektiinejä?

    • Hei, kyseisessä lähteessä ei ole lektiinejä. Tuo lienee laadukkain resistentti tärkkelys mitä markkinoilla on saatavissa. Kannattaa aloittaa pienistä määristä ja lisätä vähitellen määrää.

  38. Kiitos mielenkiintoisesta artikkelista. Mistä löytäisi tietoa (listaa tms) mitä voi turvallisesti syödä ja reseptivinkkejä turvallisiin ruokiin jotka maistuisi lapsillekin?

  39. Jos tuo chia saattaa edistää vuotavaa suolta niin mitä kuitua kannattaisi tilalle kokeilla? Oisko mitään kotimaista?

  40. Australiassa on tutkittu amiinien ja salisylaattien aiheuttamia yliherkkyysoireita. Sydneyssä sijaitseva Royal Prince Alfred sairaalan allergia ja yliherkkyysosasto on kehittänyt ns RPAH-dietin eli ns Failsafe-dietin, jossa vältellään paitsi valmisruokiin ja säilykkeisiin lisättäviä kemiallisia aineksia, kuten säilöntäaineita ja muita lisäaineita sekä sellaisia ruoka-aineita, jotka sisältävät salisylaatteja (kasvien luontaisia kemikaaleja pilaantumista vastaan), amiineja ja glutamaatteja. Itse olen tuota diettiä noudattamalla päässyt eroon keskivaikean Crohnin taudin oireista kokonaan. Diettiä on käytetty tutkitusti onnistuneesti myös väsymysoireyhtymän ruokaintoleranssien hoitoon sekä ADHDn, vaikeiden ihottumien ja lasten keskittymishäiriöiden hoitoon. Kyseessä ei ole lääke, eikä dietti paranna näitä sairauksia mutta voi tuoda merkittävää helpotusta näiden sairauksien kanssa elämiseen.

  41. Olen myös kiinnostunut näistä kaksisirkkaisten heimoon kuuluvista kasveista, eli onko tähän heimoon kuuluvien kasvien syönti esimerkiksi nivelreumaatikolle kannattavaa, vai lisääkö ne suolen vuotoa ja tulehdusta?

  42. Kiitos Olli, isosti! Arvokkaasta tutkimustyön julki tuomisesta.

    Haluaisin kysyä sinulta oletko törmännyt autoimmuunisairauteen nimeltään:
    urticaria pigmentosa systeeminen mastosytoosi?

  43. Kiitos Olli loistavasta artikkelista 🙂

  44. Kiitos tästä ! Jospa minulla (ja lukuisilla lääkäreiilläni) olisi ollut tämä Tieto 40 vuotta sitten, olisin säästynyt monelta pahalta ja paksusuolenikin olisi vielä tallella. Apua tästä on nytkin kun etstään diagnoosia nykyisille vaivoilleni.

  45. Kiitos Olli tästä artikkelista. Jaoin sen sisarelleni jolla on todella vaikuttava kasa autoimmuunisairauksia. CFS/ME, fibromyalgia (joiden tosin olemme ajatelleet olevan sama sairaus mutta eri aste), IBM, psoriasis, jatkuva tulehdustila kehossa, kuukausittain infektioita ihossa, hengityselmistössä jne jne.
    Haluaisin kuitenkin kysyä sinulta (koska itsekin olen varsin hyvin perillä ihmisen elimistön toiminnoista ja olen vakuuttunut siitä että ravinnolla sekä hyvällä ravintoaineiden, mineraalien ja aminohappojen saannin tasapainolla on suuri merkitys ihmisen elmistön toimintaan), että mitkä olisivat avain asiat hänelle tehtäväksi jotta hän saisi elmistön toiminnot tasapainoitettua.

    Lääkityksenä hänellä on LDN (low dose naltodextron) jonka varmaan tiedätkin vaikuttavan aivojen opioidireseptoreja salpaavasti. Tämä taas huijaa elimistöä tuottamaan enemän opioideja joka vaikuttaa immuunijärjestelmään. Tämä on lähinnä ainoa lääke joka hänelle on vaikuttanut oireita vähentävästi. Toki ei voida sanoa perimmäistä syytä parantavasti. Toinen tuote joka auttaa yleiseen tilaan on MitoQ antioksidantti valmiste. En tiedä tiedätkö siitä mutta se on ubikinon jonka koostumusta on muutettu niin että sen imeytyvyys on lähes tuhatkertainen normaali ubikinon tuotteisiin nähden. Tämä tuote pitäisi vaikuttaa mitokondrioiden toimintaa eheyttävästi ja sitä kautta kehon energiaaineenvaihduntaa parantavasti. Onko sinulla tästä tuotteesta tietoa ja mikä olisi sinun ajatuksesi miksi se vaikuttaa niin voimakkaasti juuri ME sairaisiin. He ovat nimittäin suuri käyttäjäryhmä tälle tuotteelle. Toki olen sitä itsekin kokeillu ja kyllä vaikutuksen huomasi, tosin ei niin suuresti kuten näillä ME sairailla.

    Olisin enemmän kun kiitollinen vastauksesta. Katsoin teidän videon Tomi Kokon sivulta, Tomi tekee hyvää työtä ja koetin jättää loistavaa kommenttia jotta saisin sen teidän The Kirjan lahjaksi. Hankin sen nyt kuitenkin mutta olisihan se nimmarilla varustettuna ihan loisto juttu.

    Teette loistavaa työtä ja valistusta!!

    Kiitos etukäteen!!

    • Hei Minna, MitoQ ei ole tuttu ennestään, mutta tutustun siihen. Kiitos kommentistasi! 🙂

      • Kiitos. Jos saisin sinulta ME sairauteen ravitsemusvinkkejä olisin erittäin iloinen. Sisareni on todella sairas ja elämä lähinnä sängyssä makaamista. Yliopistossa opiskellessaan sairastui ja joutui lopulta eläkkeelle. Pelkään vain että sairaus on edennyt liian pitkälle eikä sitä epätasapainotilaa saada enää käännettyä. Kiitos sinulle jo etukäteen jos sinulta joitakin neuvoja löytyisi. ME on todella haastava sairaus.

Trackbacks

  1. Yksinkertaista painonhallintaa naisille, osa 2 – kilpirauhasen vajaatoiminnasta | Sami Sundvik
  2. Chia-vispipuuro | Wellberries
  3. Superterve.fi » Infopaketti avaa ovet paleomaailmaan
  4. Superterve.fi » Paleo ja blogit pelastivat terveyteni
  5. Voiko ruokavalio parantaa ? | Sami Sundvik
  6. Autoimmuunipaleo | Luolalaboratorio
  7. Superterve.fi » Onko keliakia vain yksi gluteeni-intoleranssin muoto?
  8. Superterve.fi » Allergian hoito ruokavaliolla – hömppää vai vaiettu totuus?
  9. Autoimmuunisairaudet ja patofysiologiset mekanismit: hoito ravinnolla sekä stressinhallinnalla | Integral Life by OlliSRuokasota | Ruokasota
  10. Valkopapu-purjo-pekonikeitto – Dare to be lightneer

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

RSS Helsinki Paleo

  • Paremmat unet tuova Nuku koko yö -verkkovalmennus alkaa 19.10.2017 October 12, 2017
    Nuku koko yö -verkkokurssi alkaa 19.10.2017. Lähde mukaan matkalle kohti parempia unia! Haluatko nukahtaa helposti iltaisin, lopettaa yöllisen heräilyn ja varmistaa, että nukut sikeästi läpi yön? Silloin tämä valmennus on sinua varten! Kurssille osallistuneista 91,2 % suosittelee valmennusta. “Aivan upea kokonaisuus! Sisällöstä näkyy kuinka perinpohjaisesti […]
    Jaakko Savolahti
  • Kun uni ei tule June 12, 2017
        Moni uniongelmista kärsivä on kokeillut jo todella monia keinoja parempia unia tavoitellessaan. Osa kokee, että on kokeillut jo ihan kaikkea! Mutta silti uni ei ota tullakseen. Esimerkkejä yleisesti kokeilluista keinoista ovat: – Melatoniinitabletin ottaminen yötä vasten – Rauhoittavien äänien kuuntelu, kuten aallot tai muut luonnon äänet – Elektronisten […]
    Jaakko Savolahti
  • Kesän 2017 leirit Lohjansaaressa April 3, 2017
      Luonnollista liikettä ja lepoa. Luonnonrauhaa ja lintujen laulua. Puissa kiipeilyä ja rentoa yhteisöllisyyttä. Kesällä 2017 leireillään taas Lohjansaaressa ja nautiskellaan kesästä ja inspiroivasta seurasta! Luonnollisen liikkumisen leiri järjestetään 4.-6.7. ja sen perään Lepoleiri 7.-9.7. Molemmille leireille osallistuville on tiedossa erikoisalennus :) […]
    Jaakko Savolahti
%d bloggers like this: