My personal view of integral life

Kolesterolitarinoita paleo-maasta


Tämä kolesteroli-artikkeli on tiivistelmä viimeisestä Helsinki Paleo Podcast:sta, jossa siis kahden kysymyksen muodossa, käsiteltiin kolesterolin merkitystä terveydelle sekä nykyinen tilanne tutkimuksen osalta.

Kolesterolista on tehty pääsyntipukki sydän- ja verisuonisairauksille viimeisen 30 vuosikymmenen aikana ja samalla tämä on johtanut melkoiseen ravinnon rasvakammoonkin, josta onneksi ollaan nyt vähitellen pääsemässä eroon. Ollaan siis redusoitu verisuonisairaudet yhden substanssin alle, mikä samalla on luonut tilaa valtavalle statiini-lääkebisnekselle, josta ainakin lääkefirmat ovat hyötyneet taloudellisesti hurjasti. Yritän tässä kuitenkin olla objektiivinen ja tarkastella asiaa hieman laajemmasta perspektiivistä. Paljon uutta informaatiota on tullut tämänkin osalta ja parin vuoden takainen kyllästymiseni koko aiheeseen on nyt muuttunut ja olen saanut uutta valoa omaankin ajatteluun. Omaa tietämystäni on auttanut suuresti Chris Kresserin valtava työ asian hyväksi sekä Chris Masterjohnin tutkimukset aiheesta.

http://chriskresser.com/?s=cholesterol

http://blog.cholesterol-and-health.com/

Nykyäänhän on oikeastaan kaksi äärileiriä kolesterolin osalta eli perinteinen Dean Orhish – American Heart Association -linja, joka laittaa kaiken korkean kolesterolin piikkiin. Ornishin ruokavalioehdotus, joka myös valitettavasti suurelta osin on myös AHA:n linja, on edelleen rasvakammoinen korkean hiilihydraattimäärän ruokavalio. Kolesterolia pidetään siis syntipukkina ja millä tahansa keinoin tulisi pyrkiä sen alentamiseen. Rajat alkavat mennä niin alas, että monien terveys on vaarantunut kolesterolipuutosten vuoksi. Kolesteroli on muuten yksi tärkeimmistä tekijöistä, mikä erottaa eläimet kasveista; ilman kolesterolia emme olisi eläviä esim. sen vuoksi, että kolesteroli on mm. steroidihormonien, sappihappojen sekä D-vitamiinin raaka-ainetta ja myös aivojen solukalvojen tärkeä rakennusmateriaali.

Toisessa äärilaidassa on fundamentaalinen paleo-yhteisö (varsinkin Yhdysvalloissa), joka uskoo että mitä korkeampi kolesteroli sen parempi; myöskään minkäänlaista yhteyttä sydän-verisuonisairauksiin ei uskota olevan. Mutta kuten niin monessa muussakin asiassa, ääripäiden väliltä jostain löytyy sen hetkinen totuus ja siitä nyt siis vähän tarkemmin.

Kun kansankielellä puhutaan kolesterolista tarkoitetaan useimmiten LDL-kolesterolia ja HDL-kolesterolia, joita on totuttu kutsumaan huonoksi ja hyväksi. Elimistössä kuitenkin kaikella on funktionsa, eikä näitä voi ilman kontekstia kutsua hyväksi tai pahaksi. LDL ja HDL sekä VLDL ja muut vastaavat ovat oikeastaan lipoproteiineja, jotka kuljettavat kolesterolimolekyylejä verenkierrossa paikasta toiseen. Kresser antoikin tähän hauskan vertauskuvan: verenkierto on tavallaan kuin joki, jossa on veneitä, lipoproteiineja. Veneissä eli lipoproteiineissa taas on lastina kolesterolia. Lipoproteiinit siis kuljettavat kolesterolia paikasta toiseen, mutta muuna lastina on myös triglyseridejä, rasvaliukoisia vitamiineja sekä antioksidantteja. Eli nämä ovat hyvinkin välttämättömiä kuljetusvälineitä. Kun otetaan perus veren lipidi- eli rasvapaneeli, saadaan tulokset kokonaiskolesterolista, HDL-kolesterolista, LDL-kolesterolista sekä triglyserideistä. Eli käytännössä tämä kertoo kuinka paljon kolesterolia on verenkierrossa sekä kuinka paljon sitä on eri lipoproteiinipartikkeleissa. Meillä on siis informaatiota sekä lastista että veneistä, mutta ei veneiden eli lipoproteiinipartikkeleiden määrästä. Ja kuitenkin viimeisimmän tietämyksen valossa se, millä on merkitystä, on  lipoproteiini-molekyylien määrä (eli veneiden lukumäärä). Tätä ei kuitenkaan mitata perustutkimuksissa lainkaan. Se mikä oikeasti näyttäisi ennustavat riskiä sairastua sydän-verisuonitaudeihin on juurikin LDL-lipoproteiinien MÄÄRÄ, ei siis LDL-kolesteroli. Lyhenteenä tästä käytetään LDLp, kun taas LDL-kolesteroli on LDLc.

LDL Particle Number and Risk of Future Cardiovascular Disease in the Framingham Offspring Study – Implications for LDL Management

ja loistava blogipostaus asiasta: The straight dope on cholesterol – Part V

Esimerkiksi LDL-kolesteroli saattaa olla vaikkapa 4 tai jopa 5, mutta tämä ei silti kerro kuinka paljon LDL-partikkeleita verenkierrossa on. Korkea LDL-kolesteroli ei siis anna viitettä siitä, että riski sydän-verisuonisairauksille olisi koholla. Päinvastaisessa tapauksessa esim. matala LDL-kolesteroli <2 ei kerro, että riski olisi pieni, koska partikkelimäärä voi olla koholla.

Aiemmin on mietitty, että LDL-partikkelikoko (ei siis määrä) kertoisi hieman paremmin riskistä eli ollaan ajateltu suurikokoisten ns. “fluffy” A-partikkeleiden olevan pienempi riski sydän-verisuonisairauksille ja taas tiheiden LDL-B-partikkeleiden suurempi riski.  Tutkimuksissa, joissa siis otettiin huomioon LDL-partikkelimäärä, ei LDL-partikkelikoolla ollutkaan merkitystä arvioitaessa sydän-verisuonisairausriskiä.

Is it LDL particle size or number that correlates with risk for cardiovascular disease?

Value of low-density lipoprotein particle number and size as predictors of coronary artery disease in apparently healthy men and women: the EPIC-Norfolk Prospective Population Study.

Small, Dense Low-Density Lipoprotein Particles as a Predictor of the Risk of Ischemic Heart Disease in Men

Entä sitten? Miten tätä voitaisiin mitata? Ainakin Yhdysvalloissa on muutama laboratorio, jotka määrittävät partikkelimäärän NMR- eli nuclear magnetic resonance -menetelmällä. Eli jos tällaisen testin tekee ja tuloksena on suuri määrä LDL-partikkeleita, on sepelvaltimotautiriski todennäköisesti merkittävä. Jos partikkeleita on paljon verenkierrossa, on suurempi riski, että tulehtunut verisuonien endoteeliseinämä vaurioituu ja alkaa plakin muodostus sekä sen kertymä verisuonten seinämiin.

Lipoprotein particle analysis by nuclear magnetic resonance spectroscopy.

Familiaalinen hyperkolesterolemia

Tästä päästäänkin sitten sopivasti familiaaliseen hyperkolesterolemiaan (FH) eli geneettiseen alttiuteen kehittää korkea kolesterolimäärä verenkiertoon. Suurimmalla osalla myös LDL-partikkeleiden määrä on korkea eli toisin sanoen riski sydän-verisuonisairauksille on suurentunut. Ja vielä edelliseen viitaten, tutkimukset osoittavat, että FH-ihmisillä on kookkaita LDL-partikkeleita ja näin ollen aiemmin ollaan ajateltu ettei riski sydän-verisuonisairauksille olekaan kohonnut. Kuitenkin siis partikkelimäärä on tässä se millä on merkitystä.

Toisaalta FH-henkilöillä esiintyy kuitenkin vähemmän infektiosairauksia ja syöpää, mikä viittaisi siihen että kolesterolilla on merkittävä rooli myös immuunijärjestelmän toiminnassa.

High cholesterol may protect against infections and atherosclerosis

Mielenkiintoista on myös se, että kroonisissa infektioissa LDL-kolesteroli kohoaa viitaten LDL-partikkeleiden aktiiviseen rooliin patogeenien tuottamien lipopolysakkaridien deaktivoimisessa.

Esimerkkejä
Eli jos vähän kerrataan vielä mitä tässä on tullut informaationa:
On siis täysin mahdollista, että LDL-partikkelimäärä on erittäin korkea, mikä siis on riski sydän-verisuonisairauksille, MUTTA LDL-kolesteroli voi olla “normaali” tai jopa matala.
Esimerkiksi: menet lääkärille, joka otattaa verikokeita ja saat tuloksen ->
kokonaiskolesteroli 4.9 ja LDL 2.8. Kaikki näyttäisi hyvältä…. mutta onko asia kuitenkaan näin? Onkin mahdollista että LDL-partikkelimäärä on 2000 ja oletkin suuressa riskissä ateroskleroosin osalta. Vastaava diskordanssi voi olla myös toisin päin: korkea kokonaiskolesteroli, esim. 7 ja LDL esim. 5, mutta LDL-partikkelimäärä onkin matala. Kuinka sitten edetään?
Perustutkimuksista voidaan jonkin verran päätellä, onko henkilöllä metaboliahäiriöitä triglyseridimäärän ja HDL-kolesterolin perusteella. Tyypillisesti siis triglyseridit ovat korkealla, esim. yli 3 ja HDL matala, esim. alle 1. Triglyseridien kuljettamiseen verenkierrossa taas tarvitaan maksan tuottamaa LDL:ää eli tässä tapauksessa LDL-partikkelimäärä lisääntyy, jotta triglyseridit voidaan kuljettaa verenkierrossa. Ja usein tässä tapauksessa, kun triglyseridiarvo on koholla, on kokonaiskolesteroli matalahko, samoin LDL-kolesteroli, koska suurin osa LDL-partikkeleista tarvitaan triglyseridien kuljettamiseen. Tämänkään vuoksi pelkkä LDL-kolesteroli tai kokonaiskolesteroli ei anna riittävästi informaatiota.

Toinen esimerkki: totaali-kolesteroli on 7, LDL-kolesteroli on 4, triglyseridit ovat 0.3 (matala) ja HDL on 2.0 (hyvä), keskivartalolihavuutta ei ole, insuliiniherkkyys on normaali ja verenpaine on matala. Tälläisessä tilanteessa lääkäri saattaisi kuitenkin määrätä statiini-lääkityksen, vaikka todennäköisesti jos LDL-partikkelimäärä mitattaisiin, olisi se matala (eli pieni riski).

Kresser suosittelee NRM-testin (eli LDL-partikkelimäärän mittaamista; LipoScience), jos kokonaiskolesteroli on 7.5 tai yli (290 jenkkimitoissa), koska tämä voi olla viitteellinen familiaalisesta hyperkolesterolemiasta. Toisena suosituksena on mitata kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhde; jos tämä on yli 4.0, suositellaan myös NMR-testiä. Kolmantena: jos triglyseridit ovat yli 3.20 (125) -> LDL-partikkelimäärä yleensä koholla. Neljäntenä: jos HDL-kolesteroli on alle 1.0.

Jos kolesteroli on koholla, niin mitäs sitten? (tämän osalta muuten kannattaa tutustua Kresserin “High Cholesterol Action Plan”:iin). Korkea kolesteroli ei siis ole mikään tauti, vaan pikemminkin “oire”-sitaateissa. Yleensä siis jokin prosessi elimistössä nostaa kolesterolitasoa. ->
1) Geneettinen alttius eli edellä mainittu familiaalinen hyperkolesterolemia sekä ApoE4/4 (tai vähemmän APOE3/4)-genotyyppi
2) Kilpirauhasen vajaatoiminta: T3-hormonia tarvitaan LDL-reseptorin aktivointiin, mikä luonnollisesti vie LDL-partikkeleita verenkierrosta. Eli jos on selkeä hoitamaton kilpirauhasen vajaatoiminta tai monissa tapauksissa jopa sub-kliininen vajaatoiminta, voi se nostaa kolesteroliarvoja.
3) Infektiot voivat myös nostaa kolesteroliarvoja; bakteereista esim. Helikobakteeri voi nostaa kolesterolitasoja ja viruksista mm. Cytomegalovirus sekä Epstein-Barr virus. Myös Herpes voi nostaa kolesterolipitoisuutta verenkierrossa. Tyypillisesti myös suolistoinfektiot tekevät tätä.
4) Metaboliset ongelmat, erityisesti siis insuliiniresistenssi ja MBO, ylipaino liittyy tähän myös oleellisesti. Tosin myös normaalipainoisilla voi olla systeeminen tulehdustila ja insuliiniresistenssi päällä.

Kolesteroli ja ruokavaliot

No entä mitä sitten tulee ruokavaliohin? Hyvä esimerkki tästä on tyypillisen länsimaisen ruokavalion (runsaasti viljoja, vähän rasvaa, paljon maitotuotteita) vaihtaminen paleo-ruokavalioon. Jos henkilöllä on FH ja edellisessä ruokavaliossa ei syöty mitään mikä nostaisi kolesterolitasoja ja nyt rasvan määrä ravinnossa onkin moninkertainen ja hiilarimäärä vähäinen, voivat kolesterolitasot nousta; edellisessä ruokavaliossa mikään ei näitä olisi ollut nostamassa niitä.  Normaalille henkilölle, jolla siis ei ole FH:a, ei yleensä tapahdu mitään muuta kuin triglyseriditasojen lasku sekä HDL:n nousu.

Toinen esimerkki, mikä muuten on vastaanotollakin tullut vastaan, on jo sub-kliinistä mutta vielä diagnosoimatontakilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavan ruokavalion vaihto erittäin matalahiilihydraattiseen ruokavalioon. Tällöin pidemmällä aikavälillä on mahdollista, että kilpirauhasen toiminta heikkenee entisestään ja kolesteroliarvot nousevat (ei tosin kaikilla).
Tähän yhteyteen kun lisää vielä kroonisen stressitilan sekä runsaan treenimäärän korkeaintensiteettistä syketykitystä, voi ongelma olla vieläkin suurempi.
Lyhyesti biokemiallisesta mekanismista: insuliinia tarvitaan T4 -> T3 konversioon ja tässä tapauksessa kun hiilihydraatit ovat niin rajattu ettei insuliinia eritykään tarpeeksi (vaikka toki proteiinikin nostaa insuliinitasoja) voi T3-pitoisuus olla matala. Soppaan kun heitetään vielä krooninen stressitila ja liikakortisolituotannon jälkitila eli lisämunuaisen “uupuminen”, ei edes inflammaatioprosessia saada pysäytettyä -> kolesteroli voi nousta edelleen.

Entäs sitten varmasti kiinnostava kysymys eli kolesterolin ja tyydyttyneen rasvan yhteys veren kolesterolipitoisuuteen? 75%:lla ihmisistä kolesterolin syöminen ei nosta veren kolesterolipitoisuutta. Mutta siten taas 25% ihmisistä ovat ns. hyper-respondaajia eli syöty kolesteroli voi hieman nostaa veren kolesterolipitoisuutta. Yleensä tässä tilanteessa kuintekin sekä HDL että LDL -kolesterolit lisääntyvät eli aiemmin mainittu kokonaiskolesteroli/HDL-kolesteroli -suhde ei muutu.

Tyydyttynyt rasva
Lyhytaikaisissa tutkimuksissa on aiemmin todettu, että tyydyttynyt rasva nostaa kolesterolipitoisuutta verenkierrossa. Tästä onkin sitten vedetty rankkoja johtopäätöksiä ja tyydyttyneestä rasvasta on tehty peikko, kuten kaikki varmasti tietävät. Pitkäaikaisissa tutkimuksissa ei kuitenkaan ole osoitettu minkäänlaista näyttöä tyydyttyneen rasvan syömisen nostavan kolesterolitasoja verenkierrossa.

Tästä WholeHealthSource:n blogissa Stephan Guyenet:n oivallinen tutkimuskatsaus:

Does Dietary Saturated Fat Increase Blood Cholesterol? An Informal Review of Observational Studies

Vaikka siis tällä 25%:lla kolesterolin syöminen saattaa hieman nostaa kolesterolitasoja, ei siltikään tiedetä mitä tapahtuu LDL-partikkelimäärälle, joka siis on oleellisin markkeri tämän hetken tietämyksen valossa.

Jos esimerkiksi allekirjoittaneen potilaalla olisi FH, niin välttämättä VHH-paleo ei olisi optimaalinen rasvamäärän suhteen ja tässä tilanteessa ns. moderate carbohydrate diet eli 100-150g paleo-hiilareita lienee optimaalinen. Kuitenkin liian suuri hiilihydraattimäärä tyypillisesti nostaa triglyseriditasoja ja tätä kautta myös saattaa nostaa LDL-partikkelimäärää.

Low carbohydrate diets improve atherogenic dyslipidemia even in the absence of weight loss
Dietary carbohydrate’s effects on lipogenesis and the relationship of lipogenesis to blood insulin and glucose concentrations.

Rasvan suhteen ehkä tässä tilanteessa voisi siis vähentää hieman eläinperäisen tyydyttyneen rasvan käyttöä ja lisätä kertatyydyttymättömiä kuten oliiviöljyä, avokadoa ja myös kookosöljyä.

Sydän-verisuonisairauksien riskimittarit

Kolesterolia mitattaessa yleisesti ollaan arvioitu mahdollista riskiä sydän-verisuonisairauksien syntyyn ja erityisesti siis ateroskleroosin kehittymiseen. Tässä voisi ehkä myös lyhyesti käydä muutama muu mittari läpi, joilla on merkitystä riskin arvioimisessa.
Kresser puhuu paljon liiallisesta raudan määrästä kehossa, ns. iron overloadista, jonka suhteen erityisesti ferritiini ja transferriinisaturaatio kertovat paljon. Eli nämä kannattaisi myös mittauttaa. Lisäksi tulehdusmarkkerit, kuten herkkä CRP ja homokysteiini ovat tärkeitä; myös insuliiniherkkyys sekä paastoverensokeri tulisi tutkia. Oksidatiivisella stressillä on myös tärkeä merkityksensä verisuonten kroonisessa tulehdustilassa ja tämän osalta esim. MDD:llä on hyviä testipaketteja olemassa; myös ns. laaja kardiometabolinen paketti.

Kolesteroli ja kuolleisuus

Viime vuonna julkaistussa norjalaistutkimuksessa, HUNT 2, jossa oli mukana 10v seuranta-aikana 52000 20-74-vuotiasta ihmistä tutkittiin kuolleisuutta sekä kolesteroliarvoja. Naisilla kolesterolilla oli kääntäen verrannollinen suhde kuolleisuuteen eli korkeamman kokonaiskolesterolin omaavilla oli pienempi kokonaiskuolleisuus sekä sydän-verisuonisairauskuolleisuus (CVD). Iskeemisen sydänsairauskuolemien osalta käyrä oli ns. U-muotoinen eli alle 5 kolesteroliarvoilla kuolleisuus lisääntyi, samoin kuin yli 7.0 kokonaiskolesteroliarvolla (naiset). Miehillä löydös ei ollut niin selkeä, mutta kokonaiskuolleisuus sekä sydän-verisuonitautikuolleisuus noudatti U-muotoista käyrää eli liian matalat ja toisaalta liian korkeat kolesteroliarvot olivat ongelmallisia (tässä raja-arvot näyttivät olevan <5 ja >6.5).

Is the use of cholesterol in mortality risk algorithms in clinical guidelines valid? Ten years prospective data from the Norwegian HUNT 2 study

Tapaus: 25-vuotiaan paleo-miehen kolesteroliarvot

Noin 25% siis reagoi kolesterolin ja tyydyttyneen rasvan syömiseen siten, että kokonaiskolesteroli hieman nousee, mutta samassa suhteessa myös LDL ja HDL. Tämän tapauksen henkilöllä näyttää olevan asia juurikin näin. Kokonaiskolesteroli huitelee 6.8 tietämissä, mikä lienee edelleen ihan ok (varsinkin jos mietitään sitä norjalaista seurantatutkimusta kuolleisuuden osalta). HDL on korkea 2.96, millä ajatellaan olevan merkitystä sydän-verisuonisairauksien ehkäisyssä ainakin kun korrelaatioita lasketaan (eli mitä korkeampi HDL, sitä pienempi riski), mutta selkeää suoraa näyttöä tästäkään ei ole. Viimeisimmän, Journal of the American Heart Associationin, tutkimuksen mukaan on olemassa kaksi erilaista HDL-tyyppiä -> HDL-apoC-III ja HDL, jossa ei ole apoC-III proteiinia pinnallaan. Tämä jälkimmäinen, jota on 13%:lla ihmisistä, näyttääkin olevan korkeamman sydän-verisuonitautiriskin puolestapuhuja. Toisaalta taas 87%:lla on HDL-tyyppiä, joka suojaa sydän-verisuonisairauksilta.
Apolipoprotein C-III as a Potential Modulator of the Association Between HDL-Cholesterol and Incident Coronary Heart Disease

Eli voitaisiin olettaa, että tässä tapauksessa korkea HDL on hyvä juttu. LDL on 3.4, josta ei nyt tällä haavaa pystytä siis päättelemään mitään muuta kuin se, että koska triglyseridisi ovat 0.8 eli varsin matalat, on todennäköisesti LDL-partikkelimääräkin pienehkö eli pieni riski sydänverisuonisairauksille. Myös kokonaiskolesteroli-HDL-suhde on matala, (6.8/2.96) = 2.3 eli reilusti alle 4.0. Lisäksi paastosokeri oli matala, 5.2, eli viitettä insuliiniresistenssistä tämänkään puolesta ei ole.

Eli labratulosten, ravinto- ja liikuntatottumusten osalta (voimaharjoittelua 3-4x/vko + kävelyä ja muuta aktiviisuutta) vaikuttaisi oikein hyvältä eli mitään sydänslaagia ei ole tiedossa ja kolesterolilääkkeistä kannattaa pysyä todella kaukana. Näiden osalta näyttöä primaaripreventiosta on VAIN jo jonkinlaista sydänverisuonitautia sairastavilla miehillä; ja tässäkin elämäntyylimuutoksilla on moninkertainen vaikutus lääkkeeseen verrattuna.

Kyseinen teksti oli siis katsaus viimeisestä podcastistamme ja kirjoitusasu täten siis hieman enemmän puhetyylinen. Toivon, että tämä poistaisi lopulta ihmisten turhan pelon kolesterolin osalta sekä antaa lisää tietoa siitä, miten näitä arvoja pitäisi oikeasti tulkita.

Advertisements

Tagged as: ,

Categorised in: Nutrition, paleo, Physiology

3 Responses »

  1. Olli,
    oletko ollenkaan kiinnittänyt huomiota, että Atlanttin tälläkin puolella tehdään NMR-analyysiin perustuvaa tutkimusta ja nyt hyvin laajalla rintamalla. Lisätietoa on http://www.computationalmedicin.fi
    Tutkimustapa tunnetaan yleisesti 1H NMR:nä. Mm kirjoittamistasi “kolesteroleista” määritetään rutiinisti 14 alafraktiota.
    Minkä me toistaiseksi sille voimme, että USDA / ADA / AHA ovat “ainoan totuuden haltijat”. Ja sillekään, että viranomaisvastuussa olevat tahot eivät halua edes selvittää vaihtoehtoja. Tämä tietenkin heijastuu yliopistolliseen tutkimukseen. Kuka nyt tieten tahtoen “uisi vastavirtaan” ja mistä rahoituskin, jonka lähteet hyvin tiedät.
    Vähän silti näyttäisi jo kirkastuvan.

    • Hei! Kiitos kommentistasi 🙂

      Antamasi linkki ei toimi. Olisi mielenkiintoista tsekata tarkemmin! Muistaakseni joku vastaavalta kuulostava linkki tuli vastaan mutten tarkemmin ole vielä päässyt tutustumaan.
      Uskon että tässäkin asiassa päästään eteenpäin, mutta monesti vaan USA:n hyppykeppimaana täällä tapahtuu asiat hyvinkin jälkijunassa (vrt. esim. RUotsi).

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

RSS Helsinki Paleo

  • Kun uni ei tule June 12, 2017
        Moni uniongelmista kärsivä on kokeillut jo todella monia keinoja parempia unia tavoitellessaan. Osa kokee, että on kokeillut jo ihan kaikkea! Mutta silti uni ei ota tullakseen. Esimerkkejä yleisesti kokeilluista keinoista ovat: – Melatoniinitabletin ottaminen yötä vasten – Rauhoittavien äänien kuuntelu, kuten aallot tai muut luonnon äänet – Elektronisten […]
    Jaakko Savolahti
  • Kesän 2017 leirit Lohjansaaressa April 3, 2017
      Luonnollista liikettä ja lepoa. Luonnonrauhaa ja lintujen laulua. Puissa kiipeilyä ja rentoa yhteisöllisyyttä. Kesällä 2017 leireillään taas Lohjansaaressa ja nautiskellaan kesästä ja inspiroivasta seurasta! Luonnollisen liikkumisen leiri järjestetään 4.-6.7. ja sen perään Lepoleiri 7.-9.7. Molemmille leireille osallistuville on tiedossa erikoisalennus :) […]
    Jaakko Savolahti
  • 9 väärinkäsitystä paleosta March 7, 2017
        Esittelen tässä tekstissä yhdeksän harhaluuloa tai väärinkäsitystä paleosta, joihin törmään usein. 1. Paleo on lihapainotteinen ruokavalio Monet mieltävät paleon lihapainotteiseksi ruokavalioksi. Ehkä siksi, että siinä suositaan eläinperäisiä proteiinin lähteitä niiden kattavan aminohappokoostumuksen takia. Ne myös sisältävät kasviproteiineihin verrattun […]
    Jaakko Savolahti
%d bloggers like this: