My personal view of integral life

Suoliston kunto on terveyden kulmakivi

Biohakkerin Käsikirja – Ravinto

Suoliston kunto on terveyden kulmakivi

Ruoansulatuksen pääasiallisena tehtävänä on ravinnon pilkkominen pienempiin osiin ja ravinteiden imeyttäminen ohutsuolesta verenkiertoon. Ruoansulatukseen kuuluu karkeasti kaksi toiminnallista vaihetta: mekaaninen ruoansulatus, jossa ruoka pureskellaan pienemmiksi paloiksi ja kemiallinen ruoansulatus, jossa entsyymit pilkkovat ravinnon pieniksi molekyyleiksi.

Erityisesti pureskelun tärkeyttä ravinnon imeytymisessä ei usein oteta tarpeeksi hyvin huomioon. Hitaasti syöminen ja pureskelu voi tuottaa paremman kylläisyyden tunteen, lisätä ravinteiden imeytymistä sekä vähentää ylimääräistä energiansaantia ravinnosta.[1]

Ruoansulatuselimistön toinen tärkeä tehtävä on elimistön puolustusjärjestelmän ylläpito taudinaiheuttajia vastaan.

Mahalaukku on usein ruoansulatusketjun heikoin lenkki

Mahanesteen happamuus tuhoaa ravinnon mukana tulevia haitallisia mikro-organismeja. Suolahapon tuotanto on kuitenkin monilla ihmisillä heikentynyt erilaisten stressitekijöiden, huonon ruokavalion ja haitallisten kemiallisten aineiden vuoksi.[2] Matala suolahappotaso altistaa ravinnepuutoksille, osteoporoosille[3] sekä erilaisille infektioille[4] ja mahalaukun syövälle.

Pitkäaikainen happosalpaajien käyttö puolestaan voi aiheuttaa anemiaa[5], B12-vitamiinin puutosta[6] sekä mahalaukun ja ohutsuolen bakteerien liikakasvua.[7] Ravinnon sulamista voidaankin monissa tapauksissa tukea suolahappo-lisällä, mikäli hapon tuotanto on selkeästi alentunut.

Ravinteet imeytyvät ohutsuolesta

Ohutsuoli vastaanottaa mahalaukusta saapuvan ruokamassan ja jatkaa eri ruoka-aineiden pilkkomista. Ruoansulatuksen apuna toimii maksassa muodostuva, mutta sappirakosta erittyvä sappineste sekä haimasta erittyvä runsaasti ruoansulatusentsyymejä sisältävä haimaneste.

Ohutsuolen pintanukan (villus ja mikrovillus) rakenteiden ansiosta ravinteiden imeytymispintala on todella suuri, noin puolikkaan sulkapallokentän kokoinen.[8]

Paksusuoli poistaa jätteet ja hallitsee bakteerien valtakuntaa

Paksusuolen tehtäviin kuuluvat suoliston bakteerikannan ylläpidon lisäksi veden ja jäljellä olevien ravinteiden imeyttäminen ennen ulosteen siirtymistä peräsuoleen. Paksusuoli muodostaa etenevästä ruokasulasta ulostemassaa. Suoliston bakteerikanta käyttää ravinnokseen ulosteessa olevan kuitumassan ja tuottaa rasvahappoja, joita käytetään energianlähteenä.[9] Bakteerien avulla myös poistetaan elimistöstä kuona-aineita ja myrkkyjä.

Tulehdukselliset suolistosairauksien (IBD) kuten haavaisen paksusuolen tulehduksen sekä Crohnin taudin esiintyvyys on lisääntynyt lähes kolminkertaiseksi viimeisen 15 vuoden aikana.[10] Länsimainen runsaasti prosessoitua ravintoa sisältävä ruokavalio on yhteydessä tulehduksellisten suolistosairauksien kehittymiselle.[11] Nämä taudit voivat puhjeta geneettisesti alttiilla henkilöillä suoliston bakteerikannan muutosten sekä häiriintyneen immuunivasteen vuoksi. Viimeisimmän tutkimustiedon mukaan tauteihin liittyvät myös suoliston läpäisevyys (ns. vuotava suoli) sekä jokin ympäristön laukaiseva tekijä, kuten esimerkiksi infektio.[12]

Suolistoa mahdollisesti vaurioittavien antiravinteiden (kuten viljatuotteiden gluteenin ja vilja- sekä palkokasvien lektiinien) poistamisesta ja tulehdusta vähentävästä ruokavaliosta on yleensä paljon hyötyä sairaudesta toipumiselle.[13] Erityisesti gluteenin rooli IBD:n kehittymisessä sekä geneettinen yhteys keliakiaan on osoitettu viimeaikaisissa tutkimuksissa.[14] Viimeisen tutkimuskatsauksen perusteella suurin osa IBD-potilaista hyötyy gluteenin poistamisesta ruokavaliosta.[15]

Suoliston bakteerikannan tasapaino – oletkin läjä bakteereja!

Tiesitkö, että elimistösi kantamista soluista vain 10 % on lähtöisin ihmisestä? Loput 90 % muodostuu elimistössäsi elävien bakteereiden, sienien ja mikro-organismien soluista.[16] Geenien osalta ero on vieläkin suurempi, sillä yhtä ihmisgeeniä kohden on 100 mikro-organismin geeniä.[17]

Eri arvioiden mukaan suolistossa elää 500–1000 eri bakteerilajia. Yleisimmät suolistossa elävät bakteerilajit ovat Bacteroides, Clostridium, Fusobacterium ja Bifidobacterium. Muita tunnettuja kantoja ovat esimerkiksi Escherichia ja Lactobacillus.[18] Bifidobacterium- ja Lactobacillus -kantoja on tyypillisesti probiootti- eli maitohappobakteerivalmisteissa, koska näiden vaikutuksia suolistossa on tutkittu eniten.[19]

Suoliston kunto vaikuttaa siis merkittävästi elimistön energiantuotantoon. Suoliston bakteerikannalla on myös oma roolinsa K-vitamiinien, B-vitamiinien sekä joidenkin mineraalien (magnesium, kalsium ja rauta) imeytymisessä, sappihappojen tuotannossa sekä immuunijärjestelmässä. Lisäksi ne toimivat suojamuurina erilaisia taudinaiheuttajia vastaan.

Yksikin antibioottikuuri vaikuttaa peräti 30 prosenttiin koko suoliston bakteerifloorasta ja voi sekoittaa suoliston bakteeritasapainon puolesta vuodesta jopa kahteen vuoteen.[20] Joskus antibioottien käyttö on kuitenkin välttämätöntä, jos suolistoon on päässyt haitallinen esimerkiksi turistiripulia aiheuttava bakteerilaji.

Aivot ja suolisto kulkevat käsi kädessä

Aivot-suolisto -akseli (eng. gut-brain axis) tarkoittaa hermostollista ja biokemiallista yhteyttä suoliston hermoston ja keskushermoston välillä. Suoliston mikrobiomin eli bakteerikannan tiedetään vaikuttavan keskeisesti immuunijärjestelmän ja hermoston toimintaan[21], käyttäytymiseen[22], stressinsietokykyyn[23], mielialaan[24] sekä muun muassa ahdistukseen ja masennukseen[25]. Erityisesti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana on alettu ymmärtää suoliston merkitys aivojen hyvinvoinnin osalta.

Suoliston jatkuva tulehdustila tai epätasapaino voi aiheuttaa suoliston pinnan solujen välisten liitosten heikkenemistä, mikä aiheuttaa suoliston läpäisevyyttä (eng. gut permeability). Vastaavasti heikentynyt aivojen toiminta tai esimerkiksi stressin aiheuttama hermoston yliaktiivisuus vaimentaa kiertäjähermon (vagus) toimintaa.[26] Tämä heikentää immuunijärjestelmän toimintaa ja pienentää suoliston verenkiertoa, mikä taas lisää haitallisten hiivasienten ja bakteerien kasvua suolistossa.[27] Nämä voivat vaurioittaa suoliston pintasolukkoa ja pahentaa suoliston läpäisevyyttä.[28,29]

Suoliston bakteerikanta muuttuu ruokavaliomuutosten myötä nopeasti. Hiirillä tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että ruokavaliota vaihtamalla mikrobiomi voi muuttua yhdessä päivässä. Ihmisillä vastaavaa muutosta tapahtuu myös, mutta tarkkaa aikaa ei vielä toistaiseksi tiedetä.[30] Ruokavaliota suoliston kannalta edullisemmaksi vaihtamalla on saatu positiivisia tuloksia kroonisen tulehduksen, ylipainon sekä suoliston läpäisevyyden hoidossa.[31]

Yhteenveto

Jo Hippocrates totesi aikoinaan: ”All disease begins in the gut”. Suoliston terveys onkin tasapainoisen ja terveellisen elämän kulmakivi. Tekemällä järkeviä valintoja ravinnon osalta, välttämällä prosessoituja ruokia sekä tukemalla suoliston bakteerikannan tasapainoa, voi jokainen vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa todella merkittävästi. Usein vaaditut muutokset ovat pieniä, mutta tulokset voivat olla suuria. Helli vatsaasi, niin se hellii sinua 🙂

Lisätietoa lokakuussa ilmestyvässä Biohakkerin Käsikirja:n Ravinto -osiossa.

lue lisää: biohakkerit.fi

tilaa kirja -20% alennuksella ennakkoon tästä: http://biohakkerit.fi/kirja/ravinto-kirja/

[1] Andrade, A. & Greene, G. & Melanson, K. (2008). Eating slowly led to decreases in energy intake within meals in healthy women. Journal of American Dietic Association 108 (7): 1186–1191.

[2] Kassarjian, Z. & Russell, R. (1989). Hypochlorhydria: a factor in nutrition. Annual Reviews Nutrition 9: 271–285. Review.

[3] Lau, Y. & Ahmed, N. (2012). Fracture risk and bone mineral density reduction associated with proton pump inhibitors. Pharmacotherapy 32 (1): 67–79.

[4] Tennant, S. et.al. (2008). Influence of gastric acid on susceptibility to infection with ingested bacterial pathogens. Infection and Immunity 76 (2): 639–645.

[5] Sarzynski, E. & Puttarajappa, C. & Xie, Y. & Grover, M. & Laird-Fick, H. (2011). Association between proton pump inhibitor use and anemia: a retrospective cohort study. Digestive Diseases and Sciences 56 (8): 2349–2353.

[6] Lam, J. & Schneider, J. & Zhao, W. & Corley, D. (2013). Proton pump inhibitor and histamine 2 receptor antagonist use and vitamin B12 deficiency. The Journal of The American Medical Association 310 (22): 2435–2342.

[7] Theisen, J. et.al. (2000). Suppression of gastric acid secretion in patients with gastroesophageal reflux disease results in gastric bacterial overgrowth and deconjugation of bile acids. Journal of Gastrointestinal Surgery 4 (1): 50–54.

[8] Helander, H. & Fändriks, L. (2014). Surface area of the digestive tract – revisited. Scandinavian Journal of Gastroenterology 49 (6): 681–689.

[9] Miller, T. & Wolin, M. (1996). Pathways of acetate, propionate, and butyrate formation by the human fecal microbial flora. Applied and Environmental Microbiology 62 (5): 1589–1592.

[10]  Jussila, A. et.al. (2013). High and increasing prevalence of inflammatory bowel disease in Finland with a clear North-South difference. Journal of Crohns & Colitis 7 (7): e256-62.

[11] Hou, J. & Abraham, B. & El-Serag, H. (2011). Dietary intake and risk of developing inflammatory bowel disease: a systematic review of the literature. The American Journal of Gastroenterology 106(4):563-73. Review.

[12] Fasano, A. (2011). Leaky gut and autoimmune diseases. Clinical Reviews in Allergy and Immunology 42 (1): 71–78.

[13] Olendzki, B. et.al. (2014). An anti-inflammatory diet as treatment for inflammatory bowel disease: a case series report. Nutrition Journal 16; 13:5.

[14] Festen, E. et.al.  (2011) A meta-analysis of genome-wide association scans identifies IL18RAP, PTPN2, TAGAP, and PUS10 as shared risk locifor Crohn’s disease and celiac disease. PLoS Genetics 7 (1): e1001283.

[15] Herfarth, H. & Martin, C. & Sandler, R. & Kappelman, M. & Long MD. (2014). Prevalence of a gluten-free diet and improvement of clinical symptoms in patients with inflammatory bowel diseases. Inflammatory Bowel Diseases 20 (7): 1194–1197.

[16] National Institutes of Health. (2012). Human Microbiome Project defines normal bacterial makeup of the body. National Human Genome Research Institute. [luettu: 26.8.2014]

[17] Ley, R.  & Peterson, D. & Gordon, J. (2006). Ecological and evolutionary forces shaping microbial diversity in the human intestine. Cell 124 (4): 837–848. Review.

[18] Guarner, F. & Malagelada, J. (2003). Gut flora in health and disease. Lancet 2003 361 (9356): 512–519. Review.

[19] Sonomoto, K. & Yokota, A. (2011). Lactic Acid Bacteria and Bifidobacteria: Current Progress in Advanced Research. Norfolk: Caister Academic Press.

[20] Jernberg, C. & Löfmark, S. & Edlund, C. & Jansson, J. (2010). Long-term impacts of antibiotic exposure on the human intestinal microbiota. Microbiology 156 (Pt 11): 3216–3223.

[21] Forsythe, P. & Kunze, W. (2013). Voices from within: gut microbes and the CNS. Cellular and Molecular Life Sciences 70 (1): 55–69 Review.

[22] Cryan, J. & Dinan, T. (2012). Mind-altering microorganisms: the impact of the gut microbiota on brain and behaviour. Nature Reviews Neuroscience 13(10):701-12. Review.

[23] Cryan, J & O’Mahony, S. (2011). The microbiome-gut-brain axis: from bowel to behavior. Neurogastroenterology and Motility 23 (3): 187–192.

[24] Grenham, S. & Clarke, G. & Cryan, J. & Dinan, T. (2011). Brain-gut-microbe communication in health and disease. Frontiers in Physiology 2: 94.

[25] Foster, J. & McVey Neufeld, K. (2013). Gut-brain axis: how the microbiome influences anxiety and depression. Trends in Neurosciences 36 (5): 305–312. Review.

[26] Mayer, E. (2000). The neurobiology of stress and gastrointestinal disease. Gut 47: 861–869.

[27] Hughes, D. & Sperandio, V. (2008).  Inter-kingdom signaling: communication between bacteria and their hosts. Nature Reviews Microbiology 6: 111–120.

[28] Fasano, A. (2012). Leaky gut and autoimmune diseases. Clinical Reviews in Allergy and Immunology 42 (1): 71–78.

[29]  Hollander, D. (1999). Intestinal permeability, leaky gut, and intestinal disorders. Current Gastroenterology Reports 1 (5): 410–416. Review.

[30] David, L. et.al. (2014). Diet rapidly and reproducibly alters the human gut microbiome. Nature 505 (7484): 559–563.

[31] Xiao, S. et.al. (2014). A gut microbiota-targeted dietary intervention for amelioration of chronic inflammation underlying metabolic syndrome. FEMS Microbiology Ecology 87 (2): 357–367.

Advertisements

Tagged as: , , , ,

Categorised in: Biohakkeri, Nutrition, Physiology

6 Responses »

  1. Hyvä kirjoitus 🙂 Mitä probioottia suosittelisit? Onko Dr. Ohhira edelleen lyömätön?

  2. Yleensä en innostu kirjoittamaan, mutta nyt koen tarvetta. Muutama pitkällisen painamisen, selvittämisen, työskentelyn ja päättymättömänoloisen ajatustyön hedelmä. Tälle muutama seesteinen tovi. Kiitos.

    Ensinnäkin, ravinto harvemmin jos koskaan – leimasta ja standardista riippumatta (raakuus, luomuus), on harvemmin kelvollista terveyden rakennukseen saati sen ylläpitoon – ainakaan täälläpäin planeettaa. Salakavala lämpöprosessointi, pitkä säilytys, kokonaisuuden särkeminen, raakana poiminta, säteilytys tullitarkastuksissa (kyllä, myös kontit, ruumat ym. TUOREravinnon kohdalla jne) ja postin toimesta sekä muutamat muut tekijät pitävät tästä takuuhuolen. Tarkastellaan muutamia esimerkkejä. Otetaan alkuun oliiviöljy, joka on tässä tapauksessa ekstraneitsyttä ja väittää olevansa puristettu alle 27C. Tämä siis vain yhden käsittelyvaiheen lämpötila, mutta millaisiin lukemiin nykyaikainen hydraulinen tehoprässi sen nostaa muissa kohdin? 80C? Entäpä kookosöljy, lähes merkistä riippumatta? Puristuslämpötilatieto voi nihkeästi irrota tuottajalta, mutta entäpä se fakta, että kookokset pidetään 60C huoneissa entsyymitoiminnan lopettamiseksi? Miten on laita luomuviikunan, joka väittää olevansa aurinkokuivattu? Lämpösteriloidaan lopuksi. Asiaan tosiaan ei helpotusta tuo se fakta, että tuontiravinto nyt vain on täysin välttämätöntä rasvoineen, kivennäisineen kaikkineen.

    Suoraan tiloilta tullut, ainoastaan tuottajan itsensä autossa matkustanut _kokonainen_ tuoreravinto (naatit matkaan kuten 99,9% maailmassa ainakin sesongin ajan) on ainoa vaihtoehto, eikä näistä millainenkaan, lihavimmallakaan lompakolla varustettu tosihifistelijä vielä kovin isoa osaa aterionneista muodosta, paitsi mehupaaston aikana. Mehupaasto tosin toimii paremmin (tai ylipäätään toimii) lämpöisessä, jossa kehon kaikki voimavarat eivät kulu energiatalouden ylläpitoon, noin vinkiksi samalla ;-).

    On muutamia kiistämättömiä indikaattoreita, joita käyttää vertailun apuvälineenä ihmisten terveydentiloja ja sitä kautta, ravitsemuksen tasoa verratessa. Katsopa Saksan ja Englannin siskoja ja veljiä, jotka nyt eivät merkittävän välimatkan päässä asu. Jottei genetiikkakorttia vedettäisi tähän mukaan, sanon ennen varsinaista pointtia seuraavan: on kaksi hiusten (=heijastaa mikroravinteita ja niiden imeytymistä usein patogeenisen biofilminauhan läpi) luonnollista väriä: tummanruskea ja musta. Samalla lailla, kuten iriksissä on vain kaksi todellista väriä: sininen ja ruskea – tiedon voit varmistaa keltä tahansa irisanalysoijalta. Eli se kysymys vailla vastausta tässä oli: mistä löydät samanlaisia kuontaloita täällä päin? Onko vastaavuustaso noin 1/100 000 luokkaa hämäkinseittihiusten maassa? Onko asialla mitään tekemistä runsaamman, aidon ravintotarjonnan kanssa? Kaikki Suomen luomuruoka yhdistettynä, nettikaupat mukaan lukien, ei nyt taitaisi vielä täyttää yhtään hyllyä jostain Saksan luomusupermarketista. Jos muistelen oikein, esim. Ranskassa oli useita tuhansia luomutukkuja – täälläpäin on vain yksi. Miksi muuten 50v espanjalainen näyttää samalta kuin puolet nuorempi vilpolan edustaja? Jäätävä tosi onkin, että mahdollisuudet edes siedettävään elämään palkkatasosta riippumatta ovat täällä vähintäänkin kyseenalaiset ja arvioisin, ettei kukaan enitenkään terveyden eteen painava “foodisti” tule koskaan täälläpäin saavuttamaan sellaista terveydentasoa, jonka hieman enempi auringon- ja valinnanmahdollisuuksien siunaama jenkki, myös se fat-bob, saa tekemättä mitään. Ehkä jos niiden kehonpuhdistusten, idättämisten, versottamisten, keräilyn, hapattamisen, ikkunapuutarhojen ym. ratkaisujen ja loputtoman kikkailun kanssa jaksaa painaa suurimman osan päivästä – sikäli kun kauppa ei asiaan helpotusta tuo, on mahdollista saavuttaa jonkinasteinen, siedettävä terveydentila kuumimpien kesäkuukausien ajan – kuten sanottua, ehkä.

    Katsotaan jonkin saksalaisen luomukaupan tarjontaa. Biodynaamisia, naatteineen myytäviä kasviksia, juureksia, _kypsänä_ poimittuja hedelmiä, lampaan-, vuohen- ja lehmän raakamaitoa ja mahdollisesti raakamaitotuotteita. Evoluutio talvirenkaista kestää täällä vähintään 50 vuotta jotta tuo kuilu tasoittuu edes hieman.

    Siispä jo mainittuihin, erittäin isoihin terveydellisiin puutostekijöihin (terveyttä rakentavan syömäkelpoisen ravinnon puute, auringon lähes totaalinen puuttuminen) kun lisää päälle vielä muutamat – huh, vähintäänkin merkitykselliset sielunsyöjät taantumuksellisine joukkotietoisuuksineen, erittäin raskaine energiailmapiireineen, puutteineen, ei-ooneineen, ilmastoineen.. ei hemmetti. Siinä on jotain suloista, kun täytyy sitten kehitellä “henkisiä” viisauksia painamaan muutamia tosia syvemmälle ja kauemmas omasta tietoisuuskentästä – hyväksy vain itsesi sellaisena kuin olet – tekisi mieleni sanoa että Luciferin mallikappaleena, sillä ollenkaanhan tilaan ei ole olosuhteet vaikuttaneet. Anteeksi tästä rönsystä, mutta yhtä lailla tärkeänä osana tätä kirjoittamaani kokonaisuutta, kokonaisuus on tärkeä, joten tämä naatti oli erottamaton osa sitä.

    Itse asiassa, em. kappale tuokin meidät vielä askeleen lähemmäs isompaa totuutta ravitsemuksen lisäksi, josta muutama sananen. Vaikka törrötukkainen ulkomaankumppani on terveydentilaltaan valovuosia edellä, on tässä kaikessa kysymys nyt jostain ihan muusta. Valinnanvapaudesta – elämisestä muuten kuin rahan orjana. Suosittelen lämpimästi Michael Tellingerin luentoja aiheesta. Sokerit pohjalla, sillä heitän tähän teorian, jonka vuoksi lopetin blogauksen ja vieraannuin “opettamisesta” sillä koin valehtelevani.

    Psykologinen terveys on kivijalka fyysiselle terveydelle. Tämä on asia, josta tuskin kukaan on eri mieltä. Mistä psyykkinen terveys muodostuu:

    1) Vapaudesta tehdä, sanoa, syödä ja juoda mitä ikinä haluaa
    2) Vapaudesta vielä isommassa mittakaavassa ja
    3) Onnellisuudesta, joka määrittyy näiden kahden edellämainitun pohjalta.

    Mistä psykologinen terveys siis todella kumpuaa – tässä ajassa? Tämän kysymyksen voisi jättää aukikin, mutta.. tämä on kyllä kiero aihe. “It’s all about me me me”. Elämä on yritys tiivistää varallisuutta omiin käsiin hinnalla millä hyvänsä, joka pelin kehittäjillä joka tapauksessa on mitään tekemättä lukemattomia kertoja suurempana – elämää pienellä eellä, vailla todellista tarkoitusta. Eli: toisiltamme ottaminen ei ole ratkaisu. Kilpajuoksu tai melkein-hyvien-mutta-todellisuudessa-vain-minua-hyödyttävien-neuvojen toisille kauppaaminen ei ole kumpikaan järkiperäinen eikä kestävä ratkaisu. Vain perinpohjainen muutos ihmisten mielessä pystyy tarjoamaan meille tänne synnyinlahjaksemme suotua runsautta ja hyvyyttä ilman petoksen välineitä. En sano tietäväni tähän ratkaisua. Ehkäpä positiivisten ET:den paljonpuhuttu ja -profetioitu interventio maakaranteeniverhon repeämisen jälkeen on avuksi, toistaiseksi saatavilla olevien ja etenkin itsetoteutettavien vapaaenergiateknologiaratkaisujen lisäksi. Myös Edgar Caycen ja muiden ennustus – sekä samalla, kvanttifysiikan fakta, napasiirtymästä toteutuu ja heittää tropiikin _takaisin_ pohjolaan aikaa ennen plasmapurkausta. Jäädään odottelemaan yht’äkkistä ja päättymätöntä lämpöä ja valoa, sillä se on ihmisen todellinen olemus. Kylmyys on kaksinaisuudesta pahuuden elementti.

    Tajunnanvirtaa, etenkin loputtomien unettomien öiden väistämättömänä seurauksena, toki aina näköjään tulee mukaan mutta kuitenkin. Jospa adminin siivilä olisi kyllin harva antamaan tästä ajatukselle täysiarvoista ravintoa myös muille tienetsijöille. Sisäistä lämpöä toivotellen. 🙂

  3. Morjens OlliS!

    Olen 19-vuotias mies ja kärsinyt atooppisesta ihottumasta lähes koko elämäni. Myös koira- ja kissa-allergia todettu. Tuli tossa viikon aikana reilusti kuunneltua paleo podcastejäsi ja luettua muutenkin paljon suoliston ja atopian välisestä mahdollisesta yhteydestä. Kortisonivoiteita mennyt litrakaupalla ja taas talven tullen tuntuu, ettei keho ota vastaan ollenkaan noita apteekin perusrasvoja.

    Olen hakemassa lääketieteelliseen ensi keväänä, joten alkanut kiinnostamaan atopian todellinen syy, eikä vain oireiden lievittäminen. Joku aika sitten kuulin äitini suusta, että sairastin neljään ikävuoteen mennessä lähes 15 korvatulehdusta. Näihin käytettiin tietenkin luonnollisesti antibiootteja, jotka ovat myös hyviä bakteereja tappanut suolistostani. Tänään alotin paleoruokavalion ja ajattelin kans maitohappobakteereja alkaa syömään tasapainottaman suoliston bakteeriflooraa. Oisko sulla muita ideoita tai ajatuksia? Toiveikas olen.

    T. Kaula ja naama punasena kotona orgaanista kemiaa.

    Kiitos jo etukäteen!

  4. Hei! Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Itselläni todettu haavainen paksusuolentulehdus n. 2 vuota sitten ja olen saanut blogistasi paljon ajateltavaa. Oloni on tällä hetkellä erittäin hyvä mutta lääkärini huolestui veri-arvoistani (hemoglobiini alhainen ja kalpro-arvo koholla) ja miettii nyt solualpaajahoidon aloitusta, tällä hetkellä mnulla vain Asacol käytössä. Ajattelinkin nyt kokeilla Paleo-ruokavaliota n. 4 kk:n ajan kunnes seuraava tähystys ja toivottavasti sen verran hyötyä ettei tarvitse aloittaa solusalpaajahoitoa, sillä meinaan yrittää kaikkeni ettei niitä aloiteta ainakaan vielä koska oloni on näin hyvä, en koe olevani mitenkään sairas tällä hetkellä. Kiitos hyvästä blogista!

    • Moi Susanna! Toivottavasti saat helpotusta vaivaasi ruokavaliolla. Useat potilaani ovat saaneet itsensä oireettomaksi ja joskus jopa lääkkeettömäksi Chronin taudin tai colitis ulcerosan osalta.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

RSS Helsinki Paleo

  • Paremmat unet tuova Nuku koko yö -verkkovalmennus alkaa 19.10.2017 October 12, 2017
    Nuku koko yö -verkkokurssi alkaa 19.10.2017. Lähde mukaan matkalle kohti parempia unia! Haluatko nukahtaa helposti iltaisin, lopettaa yöllisen heräilyn ja varmistaa, että nukut sikeästi läpi yön? Silloin tämä valmennus on sinua varten! Kurssille osallistuneista 91,2 % suosittelee valmennusta. “Aivan upea kokonaisuus! Sisällöstä näkyy kuinka perinpohjaisesti […]
    Jaakko Savolahti
  • Kun uni ei tule June 12, 2017
        Moni uniongelmista kärsivä on kokeillut jo todella monia keinoja parempia unia tavoitellessaan. Osa kokee, että on kokeillut jo ihan kaikkea! Mutta silti uni ei ota tullakseen. Esimerkkejä yleisesti kokeilluista keinoista ovat: – Melatoniinitabletin ottaminen yötä vasten – Rauhoittavien äänien kuuntelu, kuten aallot tai muut luonnon äänet – Elektronisten […]
    Jaakko Savolahti
  • Kesän 2017 leirit Lohjansaaressa April 3, 2017
      Luonnollista liikettä ja lepoa. Luonnonrauhaa ja lintujen laulua. Puissa kiipeilyä ja rentoa yhteisöllisyyttä. Kesällä 2017 leireillään taas Lohjansaaressa ja nautiskellaan kesästä ja inspiroivasta seurasta! Luonnollisen liikkumisen leiri järjestetään 4.-6.7. ja sen perään Lepoleiri 7.-9.7. Molemmille leireille osallistuville on tiedossa erikoisalennus :) […]
    Jaakko Savolahti
%d bloggers like this: