Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuuluu niin kehon, mielen kuin myös sielun tasapaino. Yleisesti jo myönnetään kehon ja mielen välillä olevan yhteys, mutta sielu koetaan kaikin puolin haastavaksi käsitteeksi ymmärtää.
Sielun käsite on ihmisen ja joskus jonkun muunkin elollisen olennon tajunnan ja henkisten toimintojen ylläpitävä aineeton puoli, joten ei ihme, että se on haastava käsittää. Sielu liitetään myös uskontoihin ja uskonnot kautta maailman uskovat sielun lähtevän ruumiista kuoleman yhteydessä. Käykö näin? Sitä ei pystytä millään tavoin todistamaan tai tiede tutkimaan, kuten muita kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osa-alueita.
Koska aineetonta puolta on vaikea käsittää, tutkia ja hoitaa, niin on luonnollista keskittyä siihen, mikä on näillä osa-alueilla helpompaa, eli kehon ja mielen hoitoon. Mutta mikä on se oikea tapa hoitaa itseään kokonaisvaltaisesti? Sellaista yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa ei ole olemassa.
Kokonaisvaltainen hyvinvointi kattaa aivan kaikki
Kokonaisvaltainen hyvinvointi on jokaisen henkilökohtainen asia, josta ei ole eroteltavissa jotakin yhtä tiettyä asiaa. Siihen sisältyy niin liikunta, elämäntilanteiden kuormittavuus, ravinto, uni, työ, perhe ja muut läheiset ja vähän etäisemmätkin tuttavat. Myöskään unelmia ja niiden tavoittelua ei pidä unohtaa, vaan ne ovat hyvin olennainen osa ihmisen hyvinvointia. Ilman unelmia ei elämä tunnu mielekkäältä ja se vaikuttaa nopeasti kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointiin.
Kaikkia elämän osa-alueita ei voi kerralla muuttaa ja korjata ja koskaan se ei ole nopea prosessi ja tapahdu sormia napsauttamalla. Muutos vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, jotta siitä tulee pysyvä. Pienin askelin muutos on helpompi omaksua ja sisäistää ja lähipiirillä aikaa asiaa sulatella, koska sinun positiivinenkin muutos vaikuttaa myös muihin ihmisiin.
Olemme aina matkalla
Monesti kuulee sanonnan “ei se matka vaan se päämäärä ratkaisee”, joka sinänsä on itsessään mielenkiintoinen sanonta ja tuo monille lohtua juuri silloin, kun tavoitteiden eteen joutuukin tekemään enemmän töitä kuin on uskonut. Mutta kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa voi myös ajatella asian toisin päin, sillä matka nimenomaan merkitsee ja päämäärää ei saavuteta koskaan. Voisi siis sanoa, että on aiheellista nauttia matkasta ja ottaa pieniä askeleita itselle hyvään suuntaan.